Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) vaatii tuoreessa analyysissaan Suomea lisäämään kansainvälistä ilmastorahoitustaan ja laatimaan pitkäjänteisen suunnitelman rahoituksen kasvattamiseksi ja kohdentamiseksi.

Kansainvälisellä ilmastorahoituksella tarkoitetaan teollisuusmaiden kehitysmaille tarjoamaa rahoitusta, jolla tuetaan kehitysmaiden toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.

Suomen ilmastorahoituksen taso on viime vuosina vaihdellut melko paljon. Vuonna 2020 sen määrä oli yhteensä 131 miljoonaa euroa. Rahoitus on kuitenkin ulkoministeriön suunnitelman mukaan kasvamassa lähivuosina noin 200 miljoonaan euroon, josta runsas puolet on lahjamuotoista varsinaista kehitysyhteistyötä ja vajaat puolet finanssisijoituksia.

Ulkoministeriössä valmistellaan suunnitelmaa Suomen ilmastorahoituksesta. KPT peräänkuuluttaa suunnitelmalta pitkäjänteisyyttä ja läpinäkyvyyttä.

Lisäksi KPT muistuttaa, että rahoituspäätöksissä tulee huomioida ihmisoikeudet ja tasa-arvokysymykset, ja näiden tavoitteiden toteutumista tulee seurata. Marraskuussa 2021 julkaistu kirkollisten avustusjärjestöjen raportti kritisoi Pohjoismaita riittämättömästä tasa-arvokysymysten huomioimisesta ilmastorahoituspäätöksissään.

KPT:n mukaan ilmastorahoituksesta vähintään puolet tulisi suunnata sopeutumistoimiin. Tähän mennessä Suomen ilmastorahoituksesta suurempi osuus on kohdistunut ilmastonmuutoksen hillintään kuin sopeutumiseen. Vuonna 2020 hillintätoimien osuus rahoituksesta oli 58 prosenttia.