Ihmiskaupan laajat syy-seuraussuhteet
Yksinkertaistetut uutispätkät Suomen rajojen sulkemisesta eivät lisää tietoisuutta ihmiskaupasta, kirjoittaa Niina Meriläinen.
Mistä ihmiskauppa johtuu? Mikseivät ihmiset tule Eurooppaan laillisin reitein, vaan suostuvat ihmiskauppaan? Ihmisoikeuskeskusteluun ja päätöksentekoon vaikuttavat valikoiva kehystäminen ja toimijoiden välinen valtapeli. Kehystämisellä vaikutetaan myös ihmiskaupan ymmärtämiseen. Toimijat käyttävät kehystämistä ja luovat kontekstin ihmiskaupalle, rakentavat syy-seuraussuhteita asioiden, toimijoiden ja tapahtumien välille, samalla vaikuttaen siihen miten, millä tavalla ihmiskauppaa käsitellään ja ymmärretään kansainvälisesti. Ennen kuin tehdään päätöksiä siitä, miten ihmiskauppaan voidaan puuttua ja uhreja auttaa sekä voimaannuttaa, on ensiksi ymmärrettävä ihmiskaupan syvät ja laajat syy-seuraussuhteet.
Ihmiskauppaa on pystyttävä käsittelemään rauhallisesti, ilman tunneperäisiä reaktioita. Tämä siitäkin huolimatta, että kyseessä on kansainvälinen ja julmaan hyväksikäyttöön sekä riistoon perustuva toiminta. Ilman syy-seuraussuhteiden ymmärrykseen perustuvaa tietoa, ihmiskaupan uhreja ei voida tunnistaa ja saattaa auttamisohjelmien piiriin.
Ajankohtaisen pakolaiskeskustelun aikana ihmiskauppa on saanut huomiota. Ihmiskaupasta puhutaan yksinkertaisin termein. Julkisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa asiat ovat tietenkin yksinkertaistettava. Mutta silti on muistettava, että toimijat pyrkivät kehystämään ihmiskaupan omiin tarkoitusperiinsä sopivaksi toiminnaksi. Mediamaailma on nopeatahtista, eikä syville analyyseille ole riittävästi tilaa. Jos toimijat haluavat päästä julkisuuteen, viestit yksinkertaistetaan helposti pureskeltavaan muotoon. Sosiaalinen media ja internet luovat mahdollisuudet tiedon levittämiseen mutta eivät itsessään takaa vaihtoehtoisten näkökulmien nousua laajaan julkiseen keskusteluun. Tässä nopeatahtisessa viestintätulvassa, jota osaltaan muokkaa toimijoiden välinen valtapeli, ei yksityiskohdille ja syy-seuraussuhteille jää tarvittavaa tilaa. Tämä johtaa siihen, että laajojen yhteiskunnallisten kysymysten ja ongelmien, kuten ihmiskaupan, ymmärrys on puutteellista.
Todellisuus on laajempi kuin lyhyt uutisjuttu. Lähtöolettamus, että ihmiskauppa olisi pelkästään ihmisoikeusasia tai prostituutioon ja Suomeen kohdistuvan maahanmuuton lieveilmiö, on väärä. Yksinkertaistettu viestintä luo asiasta väärän kuvan. Ihmiskaupan raa'at ja monimutkaiset syy-seuraussuhteet on tuotava esille, jotta voimme ymmärtää, mistä puhumme ja minkälaiselle ongelmalle pyrimme luomaan ratkaisumalleja. Ihmiskauppa ei synny tyhjästä, vaan se on seurausta jo tapahtuneista asioista. Ihmiskauppa on kansainvälistä kaupankäyntiä ihmisillä ja ihmisten ruumiinosilla. Ihmiskauppa on osa laajaa verkostoa, ja siihen linkittyy useita kansainvälisiä asioita, ilmiöitä sekä toimijoita.
"Prostituution kieltäminen tai maahanmuuton rajoittaminen eivät ratkaise ihmiskaupan syitä tai seurauksia."
Ihmiskaupan syvät syy-seuraussuhteet alkavat eri ihmisryhmien epätasa-arvosta, konflikteista, köyhyydestä ja naisten huonossa asemasta sekä perheiden halusta pelastaa toimeentulonsa. Näitä yhteiskunnallisia ongelmia aiheuttavat, ylläpitävät ja pahentavat laajat ongelmat, kuten ilmastonmuutos, perinteiset sukupuoliroolit, luonnonvarojen riistokäyttö, yhteiskuntien romahtaminen ja voimassa olevat valtasuhteet. Kun ihmisillä ei ole mahdollisuutta tyydyttää perustarpeitaan, syntyy liikehdintää. Epävakaissa oloissa ihmiset eivät pääse kouluun tai lääkäriin eikä heillä ole mahdollisuutta turvata toimeentuloaan työskentelemällä tai viljelemällä ilmastonmuutoksen ja moninaisten konfliktien tuhottua vesistöt sekä viljely- ja laidunmaat.
Toivottomuus ajaa ihmisiä liikkeelle. Maiden sisäinen ja ulkoinen siirtolaisuus voivat muuttua salakuljetukseksi, mikä puolestaan muuttuu ihmiskaupaksi. Ihmiset maksavat salakuljettajille, jotta pääsisivät turvaan ja töihin, mutta joutuvat haluamattaan ihmiskaupan uhreiksi. Kukaan ei maksa siitä, että joutuisi systemaattisen hyväksikäytön ja riiston uhriksi.
Ihmiskauppiaat tietävät, miten houkutella ihmisiä. Ihmisille luvataan turvaa ja työpaikka valheilla. Ihmissalakuljetus muuttuu nopeasti ihmiskaupaksi. Jotta ihmisiä voidaan siirrellä maasta toiseen, on heidän psyykensä rikottava ja passit sekä muut dokumentit tuhottava. Ihmisiä hyväksikäytetään henkisesti ja fyysisesti. Raiskaukset, raaka seksuaalinen väkivalta ja nöyryytys ovat osa ihmiskauppiaiden tapaa saada ihmiset helposti käsiteltäviksi. Ihmisiä kuljetetaan käyttäen ase-, huume- ja piraattikaupan reittejä. Pelokas, hyväksikäytetty ja paperiton ihminen ei uskalla paeta tai taistella vastaan. Näin ihmisestä tehdään tuote. Tämä on ihmiskauppiaiden vallankäyttöä. Myyjä alistaa tuotteen ja varmistaa, että tuote saadaan siirrettyä ja myytyä vaivattomasti eteenpäin. On myös todisteita siitä, että viranomaisia ja rauhanturvaajia on ollut mukana luomassa ja ylläpitämässä ihmiskaupan verkostoja.
Ihmisiä myydään samoilla mekanismeilla kuin muitakin tuotteita. Ihmisille on olemassa markkinat. Ihmiskauppiaat käyvät kauppaa rahan takia. Ihmisiä myydään useita kertoja, maasta toiseen. Ei ole olemassa vain yhtä lähtö- ja päämäärämaata tai hyväksikäytön muotoa. Ihmiskauppa ei ole vain naisten ja lasten myymistä laittomaan prostituutioon. Myös miehiä myydään. Ihmiskauppaan kuuluvat laittomat markkinat useiden alojen työntekijöistä, adoptiolapsista, sijaissynnyttäjistä ja lapsisotilaista. Ihmiskauppaan linkittyy myös kerjääminen sekä ruoka- ja seksiteollisuus. Ihmiset voidaan pakottaa työskentelemään samaan aikaan useilla eri aloilla, kuten maatiloilla ja seksiteollisuudessa. Kun ihminen on jo niin hyväksikäytetty, ettei hänestä enää saada työperäistä hyötyä, hänen elimet voidaan myydä laittomilla markkinoilla. Näin linkittyvät työperäinen ihmiskauppa ja elinkauppa.
Jatkuvan hyväksikäytön muotoja on useita. Internetin seksivideoita ja kuvia voidaan katsoa ja jakaa yhä uudelleen, vaikka seksityöhön pakotettu ihminen olisi jo kuollut. Pakkotyöllä kerättyjä appelsiineja voidaan syödä tuhansien kilometrien päässä. Näin hyväksikäytön kierre jatkuu sekä virtuaalisesti että kansainvälisesti.
Ihmiskauppaan ei ole olemassa helppoa kansallista ratkaisua. Prostituution kieltäminen tai maahanmuuton rajoittaminen eivät ratkaise ihmiskaupan syitä tai seurauksia. Meidän on ymmärrettävä miksi ihmisille on olemassa kansainväliset markkinat ja mitkä ilmiöt ruokkivat ihmiskauppaa ennen kuin voimme rakentaa ratkaisumalleja. Jotta ihmisten tietoisuus lisääntyisi, ihmiskaupan syy-seuraussuhteista ja asian raa'asta todellisuudesta on puhuttava, sen sijaan että keskittyisimme yksinkertaistettuihin uutispätkiin Suomen rajojen sulkemisesta.
Kirjoittaja on filosofian tohtori, joka tutkii ihmisoikeuksia ja yhteiskunnan valtasuhteita.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia