(IPS) -- Koronaviruksen kaltaisten taudinaiheuttajien torjuminen ennalta tulisi sata kertaa halvemmaksi kuin pitäytyminen nykyisessä elämäntavassa, joka perustuu luonnon tuhoamiseen, asiantuntijat laskevat.

Nisäkkäissä ja linnuissa on tutkijoiden mukaan (pdf) arviolta 1,7 miljoonaa virusta, joista puolet voi aiheuttaa ihmiselle tartunnan, jos joudumme kontaktiin niitä kantavien eläinten kanssa.

Maailmassa on yhä vähemmän syrjäseutuja, koska kaupankäynti ja ihmisten liikkuminen ulottuvat miltei joka paikkaan. Jos Brasilia, Paraguay tai Argentiina tuhoaa metsänsä tai Kiinan kaupungistuminen jatkuu suunnitellusti, kyse ei ole enää pelkästään valtioiden sisäisestä asiasta.

Jako kansallisuuksiin on ihmisen keksintöä, mutta lajiamme yhdistää biologia

Kuten olemme nähneet, virukset matkustavat. Jako kansallisuuksiin on ihmisen keksintöä, mutta lajiamme yhdistää biologia. Meillä on vain tämä yksi planeetta ja sen ilmakehä. Kukaan ei ole turvassa.

Tilanne on oletettua pahempi, sillä olemme jo ylittäneet planeettamme kestokyvyn rajat eikä uutta asuinpaikkaa ole tarjolla.

Luonto tuotteistetaan

Biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva kansainvälinen luontopaneeli (IPBES) arvioi pari vuotta sitten, että pallomme maapinta-alasta 75 prosenttia on kokenut muutoksia ihmisen toiminnan vuoksi. Tuoreimman tiedon mukaan koskematonta luontoa olisi jäljellä enää kolme prosenttia.

On surkuhupaisaa, että tuhoamme rikasta ja monimuotoista luontoa ja samaan aikaan raivaamme tilaa muutaman harvan eläin- ja kasvilajin suurtuotannolle.

Esimerkiksi sopii Argentiinan Gran Chaco, joka on Amazonin jälkeen Latinalaisen Amerikan laajin ja monimuotoisin metsäalue. Siellä elää lukuisia ainutlaatuisia kasvi- ja eläinlajeja sekä alkuperäiskulttuureja.

Chacon metsiä on tuhottu yli kahdeksan miljoonaa hehtaaria 30 vuodessa. Miksi? Jotta voidaan myydä kemikaalien avulla tuotettua soijaa, josta valmistettu jauho laivataan Eurooppaan ja syötetään lohille, kanoille, lehmille ja sioille.

On surkuhupaisaa, että tuhoamme rikasta ja monimuotoista luontoa ja samaan aikaan raivaamme tilaa muutaman harvan eläin- ja kasvilajin suurtuotannolle.

Vastaavaa luonnon tuotteistamista tapahtuu kautta maailman, ja siitä seuraa uusia terveysuhkia. Ennen koronaa olemme jo nähneet muitakin maailmaa kiertäneitä viruksia.

Vuonna 2015 Brasiliassa alkoi syntyä poikkeuksellisen pienipäisiä vauvoja seurauksena äidin sairastamasta zikavirusinfektiosta.

Aiemmin nimi zika yhdistyi ugandalaiseen viidakkoon, joka kukoisti vielä 50 vuotta sitten. Vähitellen metsä hävitettiin maatalouden tieltä. Sivutuotteena syntyi taudinaiheuttaja, joka saapui Etelä-Amerikkaan Kiinan kautta. Taudin kuljettajana eli vektorina toimi hyttysen lisäksi kaupankäynti.

Tutkijat varoittelevat, että seuraava pandemia voi olla nykyistä pahempi. Nyt hävitetään monimutkaisia trooppisia ekosysteemejä, joiden tilalle istutetaan kahvia, kaakaota, sokeriruokoa ja öljypalmuja tai raivataan laitumia karjalle.

Tuotetaan halpaa ja epäterveellistä ruokaa, josta meillä on varaa heittää 30 prosenttia roskiin. Tämäkö on kehitystä?

Nykyinen systeemimme levittää sekä sairauksia että epäoikeudenmukaisuutta.

”Jatkossa pandemioita saattaa tulla aiempaa tiuhemmin ja ne voivat levitä yhä nopeammin. Vaikutus talouteen on entistä suurempi, ja yhä enemmän ihmisiä voi kuolla, ellemme ole riittävän varovaisia päätöksissämme”, EcoHealth Alliance -järjestön puheenjohtaja Peter Daszak varoittaa.

Ihmisen pohjaton valloitushalu vie kodin ihmeellisiltä eläimiltä, kuten orangeilta ja jaguaareilta. Samaan aikaan ihmisten välinen eriarvoisuus lisääntyy, mikä näkyy selvästi Latinalaisessa Amerikassa: rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Nykyinen systeemimme levittää sekä sairauksia että epäoikeudenmukaisuutta.

Lepakkoa ei kannata syyttää

Koronaviruksen alkuperästä ei ole vielä täyttä varmuutta, mutta todennäköisesti se lähti liikkeelle aasialaisesta lepakosta. Lepakot kantavat lukuisia viruksia, vaikka eivät itse sairastu niihin. Lepakoilla on tärkeä roolinsa luonnon kiertokulussa, mutta ongelmia syntyy, kun ihminen altistuu kontakteille niiden kanssa.

Argentiinan Córdoban yliopiston tutkijat muistuttavat kannanotossaan, että koronapandemia on seurausta tavastamme hyödyntää luontoa. ”Etenemme ekosysteemeihin, joissa ei koskaan aiemmin ole ollut läheistä kontaktia ihmisen ja luonnonvaraisten eläinten kesken.”

Luontoa hyödynnetään kaatamalla puita, rakentamalla teitä metsien ja kosteikkojen läpi ja asuttamalla ihmisiä – yleensä kehnoihin oloihin – metsätyö- ja kaivosalueille, tutkijat selittävät.

”Villieläimet joutuvat kontaktiin kotieläinten ja ihmisten kanssa tilanteessa, jossa kaikki ovat haavoittuvia ja usein vastustuskyvyltään heikkoja. Niissä oloissa virus muuntuu helposti ja siirtyy luonnonvaraisista eläimistä kotieläimiin ja ihmisiin”, tutkijaryhmää johtava ekologi Sandra Díaz vahvistaa.

Prosessin viimeistelevät tavaran ja ihmisten globaali liikkuminen sekä sitkeät köyhyyden ja kurjuuden saarekkeet, joissa tauti leviää helposti, vaikka ne sijaitsevat kaukana viruksen lähtöpaikasta.

Talous terveyttä palvelemaan

Pandemia on avannut keskustelua siitä, että talous on saatava palvelemaan kaikkien terveyttä. Samalla ajatus kehityksen ja luonnon vastakkaisuudesta pitäisi hylätä.

Suunta on sama etsittäessä ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Myös se uhkaa pahentaa sairaustaakkaamme, varsinkin, jos maapallon lämpötila päästetään kohoamaan kolme astetta, kuten näyttää.

Latinalaisessa Amerikassa poliittinen agenda sisältää aina vain lisää kaivostoimintaa, maataloutta, metsänhakkuita ja fossiilisia polttoaineita häpeällisine valtion tukineen. Se tarkoittaa itsetuhoa ja virusten voittokulkua. Tarvitaan mutaatioita ajattelussa tai virusmutantit tekevät meistä selvää.

Kirjoittaja on tunnettu argentiinalainen toimittaja. Juttu on julkaistu Periodistas por el Planeta -projektissa.