EU:n pitäisi ajaa oikeudenmukaista ratkaisua Länsi-Saharan konfliktiin. Hyvistä suhteista tulevaisuuden itsenäiseen Länsi-Saharaan hyötyisi myös unioni itse, sanoo maan kulttuuriministeri Khadija Hamdi.

"EU:n positiivisempi rooli voisi auttaa taloudellisten sopimusten solmimista Länsi-Saharan kanssa, olivat sitten kyseessä kalastus, fosfaatit tai muut mineraalit", Suomessa tällä viikolla vieraileva Hamdi sanoo.

Tällä hetkellä EU neuvottelee Atlantin kalavaroista Länsi-Saharaa miehittävän Marokon kanssa. Torstaina on määrä jatkaa neuvotteluja sopimuksesta, joka antaisi EU:lle oikeuden kalastaa todennäköisesti myös Länsi-Saharan vesillä, vaikka alue ei Marokolle kansainvälisen oikeuden mukaan kuulu.

Aiemman sopimuksen pidennys äänestettiin EU:ssa kumoon vuoden 2011 lopulla.

Hamdi toivoo EU:lta länsisaharalaisten toiveiden kunnioittamista ja muistuttaa yhteisten pelisääntöjen noudattamisesta: kalavarat eivät kuulu marokkolaisille.

"Olemme rikas kansa, mutta silti köyhiä, koska meillä ei ole oikeuksia hyödyntää rikkauksiamme. Koko Atlantin parhaat kalat ovat Länsi-Saharassa, mutta sitä kalaa me emme itse syö."

Apu toimii, politiikka ei

Marokon vuodesta 1975 asti miehittämää, luonnonvaroiltaan vaurasta Länsi-Saharaa pidetään yhtenä maailman viimeisistä siirtomaista. Mikään maa ei ole tunnustanut Marokon oikeutta alueeseen. Esimerkiksi Euroopan maista yksikään ei ole tunnustanut myöskään Länsi-Saharan itsenäisyyttä, 80 muuta maata kyllä.

Hamdin mukaan avaimet konfliktin ratkaisuun ovat EU:lla, jolta hän toivoo Länsi-Saharan itsenäisyyden tunnustamista. EU:n ja Marokon väliset laittomuudet vain siirtävät hänen mukaansa konfliktin ratkaisua, mutta toisaalta EU:n ja Länsi-Saharan suhteille on myös myönteinen pohja: Euroopan maat ovat antaneet Länsi-Saharalle jo vuosia muun muassa humanitaarista apua.

"Lapsemme ovat hyötyneet koulutuksesta, sanitaatiosta ja ruokaturvasta. Se, mikä laahaa jäljessä, on poliittinen puoli, ja siinä pitäisi päästä eteenpäin."

Ruotsista mallia

Maailmalla Länsi-Saharan ja Marokon konfliktiin ei povata nopeaa ratkaisua. Hamdi on kuitenkin tyytyväinen siihen, että tietoisuus Länsi-Saharan ongelmista näyttää viime aikoina lisääntyneen Euroopassa.

Esimerkiksi Ruotsin valtiopäivien ulkoasiain valiokunta ehdotti viime vuoden lopulla Länsi-Saharan tunnustamista. Myös osa ruotsalaisista kauppaketjuista on lopettanut marokkolaisiksi merkittyjen Länsi-Saharasta tuotujen tuotteiden tuonnin.

"Toivoisin, että Ruotsin parlamentin päätös kaikuisi niin, että se vaikuttaisi myös muuhun Eurooppaan, etenkin Pohjois-Euroopan valtioihin", Hamdi sanoo.

Esitys kaatui Ruotsissa, mutta Hamdi uskoo, että Länsi-Saharan alkuperäisasukkaiden sahrawien oma vastarinta sekä kansainvälisen yhteisön solidaarisuus tuottavat lopulta tuloksia.

"On totta kai paljon erilaisia analyyseja, joiden mukaan minkäänlaista ratkaisua ei ole näköpiirissä. Sahrawit kuitenkin näkevät tilanteen täysin päin vastoin."