Artikkeli on julkaistu alun perin Kepan blogissa.

Finnfundin rahoittamia hankkeita on kritisoitu maaoikeuksien polkemisesta Hondurasissa, Keniassa ja viimeisimpänä Ugandassa. Veroparatiisien kautta tehtyjen hotelli- ja pakastepizzafirmasijoitusten kehitysvaikutuksia on epäilty syystä.

Finnfundin toimintaa ohjaa ulkoministeriö, joka valmistelee vuosittain omistajaohjausmuistion. Siinä määritellään toiminnan suuret linjat. Viime vuoden lopulla päätettiin, että muistiot ovat julkisia asiakirjoja, joten kansalaisilla ja päättäjillä on mahdollisuus arvioida, kuinka ministeriöstä käsin linjataan Finnfundin suuntaa. Tämä on hyvä, tärkeä ja tarpeellinen muutos.

On entistä tärkeämpää, että kansalaiset voivat seurata veroeurojensa käyttöä ja mitä niillä saadaan aikaan. Kun jaetaan niukkuutta, on kehitysyhteistyön määrärahat käytettävä entistä viisaammin kaikkein köyhimpien ihmisten tukemiseen.

Suomen viime vuoden kehitysyhteistyöstä 16 prosenttia ohjattiin Finnfundille. On kohtuullista odottaa, että sen toimintaa ohjaavat samat kehitysyhteistyön tuloksellisuutta parantavat pelisäännöt avoimuudesta, tilivelvollisuudesta ja kehitysmaiden omistajuudesta, kuin kaikkea muutakin kehitysyhteistyötä. Yhtä kohtuullista on edellyttää avointa ja helposti ymmärrettävää raportointia rahojen käytöstä ja konkreettisista kehitystuloksista. Tämä on yhteinen haaste meille kaikille kehitysyhteistyön tekijöille.

kehitysmaiden yksityisen sektorin tukemisessa. Sipilän hallitusohjelma painottaa kehitysmaiden oman yritystoiminnan tukemista. Koska yritykset toimivat luontaisesti keskitulon maissa ja nousevissa talouksissa, on yksi suurista kysymyksistä se, kuinka varmistaa Suomen avun kanavoituminen kaikkein köyhimmille ihmisille. Suomi on kansainvälisesti sitoutunut ohjaamaan vähintään 0,2 prosenttia eli puolet nykyisestä kehitysyhteistyöstään kaikkein köyhimpiin eli niin sanottuihin LDC-maihin. Vuonna 2015 ylitimme tuon tavoitteen kirkkaasti, mutta vuoden 2016 osalta köyhimpien maiden osuus laski merkittävästi, arviolta noin 0,14 prosenttiin.

Vaikka Finnfundin hankkeisiin on sisällyttävä suomalainen intressi, ei se yksin riitä, vaan toiminnan on oltava vastuullista ja sen on luotava vahvoja positiivisia kehitysvaikutuksia. Onkin hienoa, että Finnfundia ohjataan nyt entistä enemmän kaikkein köyhimpien, matalan tulotason ja alemman keskitulotason maihin. Omistajaohjausmuistio alleviivaa, että näissä maissa ja muissa poikkeuksellisen haastavissa tilanteissa hankkeita voidaan rahoittaa myös ilman suomalaista osallistumista.

Jo vuosien ajan kansalaisjärjestöt ovat patistaneet Finnfundia verovastuullisempaan toimintaan. Suomen kehityspolitiikkakin tunnustaa verotulojen merkityksen köyhille maille. Finnfund kuitenkin raportoi veronmaksusta oudosti.

Tänäkin vuonna kehitystä mitataan sillä, kuinka paljon veroja hankeyhtiö on kokonaisuudessaan maksanut kohdemaalle. Maksetut verot kirjataan siis Finnfundin vaikutukseksi riippumatta siitä, kuinka suuri tai pieni sen rahoitusosuus on ollut. Näitä absoluuttisia summiakin tärkeämpää olisi kiinnittää huomiota siihen, onko verot maksettu oikein. Ulkoministeriö ei vieläkään kehota Finnfundia vaatimaan hankeyhtiöiltä maakohtaista veroraportointia, joka paljastaisi verovälttelyn.

Rahastosijoitukset Afrikan ykkösveroparatiisin Mauritiuksen kautta ovat tänäkin vuonna mahdollisia. Omistajaohjausmuistio kieltää yhä sijoitukset OECD:n Global Forumin listalla oleviin maihin. Se ei kuitenkaan ole veroparatiisilista, vaan keskittyy maidenväliseen tietojenvaihtoon. Niinpä listalta puuttuu esimerkiksi juuri Mauritius, joka on Oxfamin mukaan maailman 14. pahin yritysverokeidas. Maalla on laaja verosopimusten verkosto, jonka avulla mauritiuslaiset yhtiöt voivat välttyä veroilta monissa Afrikan maissa.

"Ulkoministeriö ei vieläkään kehota Finnfundia vaatimaan hankeyhtiöiltä maakohtaista veroraportointia, joka paljastaisi verovälttelyn."

Finnfund toimii yhtenä Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön kanavana ja on ulkoministeriön mukaan Suomen kehityspolitiikan tärkein väline

Yritysvastuun osalta muistio viittaa Global Compact-periaatteisiin, jotka ovat löperö ohjenuora jopa täysin yksityiselle toimijalle, puhumattakaan julkisesta kehitysrahoittajasta. Viittaukset YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaaviin periaatteisiin taas puuttuvat kokonaan. Suomi on sitoutunut YK:n ohjaaviin periaatteisiin, jotka edellyttävät yrityksiä huolehtimaan ihmisoikeuksista koko tuotantoketjunsa osalta ja varmistamaan, että ihmisoikeusloukkausten uhrit pystyvät saattamaan huolensa yrityksen tietoon. Ne myös asettavat Finnfundin kaltaiselle valtio-omisteiselle toimijalle eritysvastuun.

On tervetullutta, että Finnfundin läpinäkyvyyttä ja kehitysvaikutuksien seurantaa aiotaan kehittää. Hankekohtaisia tietoja julkaistaan entistä enemmän, samoin kuin sijoitusrahastojen rekisteröintimaat. Tällä hetkellä edes välineet, joilla hankkeiden kehitysvaikutuksia tai ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia arvioidaan, eivät ole julkisia.

Hyvä uutinen on myös se, että Finnfundista aiotaan tehdä itsenäinen evaluaatio. Tämä voitaisiin käsitellä osana eduskunnalle annettavaa tulosraporttia Suomen kehityspolitiikan selonteon toimeenpanosta ensi vuonna. Tätä ovat järjestöt vaatineet jo vuosien ajan.

Lyydia Kilpi työskentelee Kepassa vero- ja yritysvastuuasiantuntijana ja Niina Mäki kehitysrahoituksen asiantuntijana.