Näkökulmat Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa
Nuoria pakotetaan avioliittoon myös Suomessa – uhrien suojeluun mallia muualta
Isossa-Britanniassa toimii valtion ylläpitämä yksikkö, joka auttaa pakkoavioliittojen uhreja. Sellaiselle olisi tarvetta Suomessakin, kirjoittaa Duin Ghazi.
Pakkoavioliitot pitäisi kieltää Suomessakin, kirjoittaa Duin Ghazi. Kuva: Doug Tanner / CC BY-NC-ND 2.0.
Artikkeli on julkaistu alun perin Ihmisoikeusliiton verkkosivuilla.
Tarina on usein sama; perhe suunnittelee lomamatkaa vanhempien kotimaahan, mutta nuorelle ei kerrota koko totuutta. Perillä odottaa valmiiksi valittu puoliso ja häät. Pakkoavioliitot ovat maailmanlaajuinen ongelma. Myös Suomessa elää nuoria, jotka pelkäävät pakkoavioliittoa ja joita lähetetään pakkoavioliittoon.
Suomessa pakkoavioliittoja ei ole kuitenkaan erikseen kriminalisoitu toisin kuin esimerkiksi Iso-Britanniassa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa. Näissä maissa lainsäädännöllä ja hyvillä käytännöillä on onnistuttu auttamaan uhreja ja ehkäisemään pakkoavioliittoja.
Forced Marriage Unit auttaa pakkoavioliiton uhreja
Iso-Britanniassa on käyty keskustelua kunniaan liittyvästä väkivallasta ja pakkoavioliitosta jo vuosia. Viranomaisia on koulutettu tunnistamaan riskit ja suhtautumaan vakavasti tapauksiin. Vuonna 2005 perustettiin valtion ylläpitämä Forced Marriage Unit (FMU), joka on erikoistunut auttamaan pakkoavioliiton uhreja. FMU kouluttaa, julkaisee materiaalia, tekee vaikuttamistyötä ja antaa neuvontaa.
Myös maahanmuuttajien järjestöt tekevät ennaltaehkäisevää työtä, auttavat uhreja ja kampanjoivat näkyvästi pakkoavioliittoja vastaan – usein varsin oivaltavastikin! Karma Nirvana -nimisen järjestön Lusikka-projektissa kehotetaan pakkoavioliiton uhreja piilottamaan alusvaatteisiinsa pieni metallilusikka, joka hälyttää lentokentän turvatarkastuksessa. Siten uhri pääsee henkilökohtaiseen tarkastukseen ja pystyy kertomaan pakkoavioliitosta tai sen uhasta viranomaisille.
Pakkoavioliiton uhrit ovat usein 13–18-vuotiaita tyttöjä, mutta myös pojat voivat joutua uhreiksi. Tarina on usein sama; perhe suunnittelee lomamatkaa vanhempien kotimaahan, mutta nuorelle ei kerrota koko totuutta. Perillä nuori pakotetaan naimisiin perheen tai suvun valitseman puolison kanssa.
Suomen on pikaisesti kriminalisoitava pakkoavioliitto. Se turvaisi pakkoavioliiton uhrien ihmisoikeuksia sekä auttaisi viranomaisia tunnistamaan riskit ja suojelemaan uhreja paremmin.
Avioliiton solmimisen jälkeen nuori saatetaan jättää yksin maahan, missä hän ei tunne ketään eikä tiedä, kenen puoleen kääntyä tai mistä hakea apua. Joissain tapauksissa nuori onnistuu saamaan kontaktin FMU:hun. FMU:lla on valtuutus auttaa myös ulkomailla olevia Iso-Britannian kansalaisia. Jos maassa ei ole Britannian suurlähetystöä, tekevät viranomaiset yhteistyötä muiden maiden lähetystöjen kanssa, jotta uhri voi palata turvallisesti takaisin.
Tilanteissa, joissa nuori tai hänen läheisensä epäilee pakkoavioliiton riskiä, voi hakea ns. suojelumääräystä (Forced Marriage Protection Order). Suojelumääräyksessä nimetyt henkilöt eivät saa pakottaa avioliittoon tai kuljettaa suojeltavaa toiseen maahan. Määräyksen avulla voi avioliitoon pakotettu saada avioeron tai mahdollisuuden mitätöidä avioliitto.
Vuonna 2016 pakkoavioliittoyksikkö antoi tukea 1428 pakkoavioliittoon liittyvässä tapauksessa. FMU:n kaltaiselle yksikölle olisi tarvetta Suomessakin, jotta uhreja ja pakkoavioliiton pelossa olevia voidaan auttaa, antaa neuvontaa eri tahoille sekä tarjota koulutusta nuorten parissa työskenteleville.
Pakkoavioliiton kriminalisointi lähettää vahvan viestin
Pakkoavioliitot ovat todellisuutta myös Suomessa, ja niihin tulee puuttua. Britannian mallista voi ottaa esimerkkiä. Englannissa ja Walesissa pakottaminen avioliittoon ei ole asianomistajarikos, vaan virallisen syytteen alainen rikos, josta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään seitsemäksi vuodeksi. Suojelumääräyksen rikkomisesta voi seurata sakkoa ja/tai enintään viisi vuotta vankeutta. Suomen on pikaisesti kriminalisoitava pakkoavioliitto. Se turvaisi pakkoavioliiton uhrien ihmisoikeuksia sekä auttaisi viranomaisia tunnistamaan riskit ja suojelemaan uhreja paremmin.
Kirjoittaja Duin Ghazi (LLM in International Human Rights Law) on työskennellyt aiemmin Ihmisoikeusliitossa kunniaan liittyvää väkivaltaa ennaltaehkäisevässä työssä. Nyt hän asuu Lontoossa ja tekee mm. vapaaehtoistyötä Kurdish and Middle Eastern Women’s Organisation -nimisessä järjestössä.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia