Palestiinalaisjärjestöt Fatah ja Hamas allekirjoittivat 4. toukokuuta yhteistyösopimuksen Egyptissä. Järjestöjen suhteet olivat olleet vihamieliset tammikuusta 2006 lähtien, jolloin Hamas voitti Palestiinalaisalueilla järjestetyt vaalit. Hamasin vaalivoittoa seuranneet järjestöjen väliset väkivaltaisuudet ajoivat alueen sisällisodan partaalle, kun palestiinalaisten sisäpolitiikkaa vuosikymmeniä hallinnut Fatah kieltäytyi vaalit hävittyäänkin yhteishallituksen muodostamisesta Hamasin kanssa.

Viime viikolla solmittu yhteistyösopimus perustuu molempien järjestöjen lyhytaikaiseen omaneduntavoitteluun ja taktikointiin, eikä niinkään yhteisen palestiinalaisen rintaman luomiseen. Yhteistyösopimukseen on kirjattu yhteishallituksen muodostaminen palestiinalaisalueille, uusien vaalien järjestäminen vuoden kuluessa, molempien järjestöjen turvallisuusjoukkojen yhdistäminen ja palestiinalaisten lainsäädöntöelimen toiminnan käynnistäminen. Sopimus ei kuitenkaan pyri ratkaisemaan palestiinalaisten keskeisintä sisäpoliittista epäkohtaa: Palestiinalaishallinnon epädemokraattisuutta.

Israelin hallitus tuomitsi oitis yhteistyösopimuksen ja viestitti Fatahille, että järjestön on tehtävä rauha joko Hamasin tai Israelin kanssa. Israel keskeytti 1. toukokuuta palestiinalaisten vero- ja tullitulojen siirron palestiinalaishallinnolle ja esitti viralliseksi syyksi sen, ettei varoilla tule rahoittaa Hamas-järjestön toimintaa. Maksut kattavat 70 prosenttia palestiinalaishallinnon tuloista. Kyse on tällä hetkellä noin 100 miljoonasta Yhdysvaltain dollarista, ja samaten 150,000 palestiinalaishallinnon työntekijää jäävät palkatta tässä kuussa. YK, Yhdysvallat sekä Euroopan unioni ovat pyytäneet Israelia palauttamaan rahat.

Samaan aikaan Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu matkusti Euroopassa ja jatkaa nyt Yhdysvaltoihin keräämään tukea hallituksensa politiikalle.

Historiasta pyyhitty vallankaappaus

On huomionarvoista, ettei Israelilla tulisi olla mitään sanomista palestiinalaisalueiden sisäisissä asioissa. Tämä kuvastaa Israelin suurta tarvetta ylläpitää hyviä suhteita Palestiinalaishallintoon, johon se tukeutuu Länsirannan status quon ylläpitämisessä.

Tammikuussa 2006 miehitetyillä palestiinalaisalueilla järjestettiin vaalit, jotka Euroopan parlamentin tarkkailuryhmän mukaan olivat "huomattavan ammattimaiset, kansainvälisten standardien mukaiset, vapaat, läpinäkyvät ja väkivallattomat". Yhdysvaltojen entinen presidentti, Jimmy Carter, kutsui vaaleja, "täysin rehellisiksi ja reiluiksi".

Tästä huolimatta Israel ja Yhdysvallat eivät tunnustaneet vaalien tulosta, vaan ryhtyivät taloudellisiin sanktioihin Hamasin johtamaa hallitusta vastaan. Hallituksen eristämistä seuranneet väkivaltaisuudet Fatahin ja Hamasin välillä kiihtyivät asteittain ja taisteluissa kuoli satoja palestiinalaisia. Kesäkuussa 2007 Fatahin johtaja Gazassa, Muhammad Dahlan, yritti Israelin ja Yhdysvaltojen tuella kaapata vallan Gazassa. Hamasin kuitenkin onnistui tehdä Fatahin coup d'état -pyrkimykset tyhjäksi pakottaen näin Fatahin vetäytymään Länsirannalla.

Epäonnistuneen vallankaappauksen jälkeen Israel ja Yhdysvallat ryhtyivät rankaisemaan ja näännyttämään Gazan asukkaita tiukentamalla saartoa, joka on YK:n ja kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen, kuten Amnesty Internationalin ja Human Rights Watchin, mukaan räikeästi kansainvälisen lain vastainen. Yhdysvaltojen tukema Palestiinalaishallinto ja Israel ovat tehneet laajaa yhteistyötä kansainvälista lakia rikkovan miehityksen ylläpitämiseksi. Israel on antanut Palestiinalaishallinnon vastata osasta Länsirannan niin kutsuttua turvallisuuspolitiikkaa, joka on tarkoittanut hyökkäyksiä kansalaisaktiiveja ja kansalaisjärjestöjä vastaan, jotka väkivallattomin keinoin ovat vastustaneet Israelin laitonta miehitystä. Palestiinalaishallinon korkea virkamies, Saeb Erekat, on kehunut Palestiinalaishallinnon turvallisuuspolitiikkaa sanomalla, että "olemme tappaneet jopa omiamme".

Rauhaan neuvottelupöydän kautta?

Palestiinalaishallinto ei edusta yhtenäistä palestiinalaista kansallista liikettä, vaan on, kuten Israelin sisäisen turvallisuuden entinen ministeri ja Barakin hallituksen ulkoministeri Shlomo Ben-Ami tämän muotoili: "Israelin aliurakoitsija miehitetyillä palestiinalaisalueilla". Hamas on vastustanut Palestiinalaishallinnon ja Israelin välistä yhteistyötä. Fatahin ja Hamasin välinen yhteistyösopimus ei lupaa palestiinalaisille konkreettisia muutoksia, kuten Palestiinalaishallinnon uudistamista tai demokratisoimista.

Liittoutumalla Palestiinalaishallinnon kanssa, Hamas lupautuu yhteistyöhön myös Israelin kanssa. Samalla se asettuu tukemaan Yhdysvaltojen johtamia virallisia neuvotteluja, joiden tuottamat ratkaisuehdotukset – aina vuoden 1993 Oslon rauhanneuvotteluista viime vuoden neuvotteluihin – ovat joka ikinen kerta evänneet palestiinalaisilta heidän kansainvälisen lain mukaiset oikeutensa.

Tämä yhteistyösopimus kertoo siitä, etteivät Fatah tai Hamas aja politiikkaa, joka toisi palestiinalaisille kansallisen itsemääräämisoikeuden. Palestiinalaisen kansalaisyhteiskunnan huomattava enemmistö kokeekin, ettei kamppailua kansallisesta itsemääräämisoikeudesta tule jättää Fatahille, Hamasille tai Palestiinalaishallinnolle.

Vuonna 2004 YK:n kansainvälinen tuomioistuin, joka on maailman korkein juridinen elin, vahvisti että Israelin pian 44 vuotta jatkunut miehitys, sen rakentamat sadat siirtokunnat ja lähes yksinomaan Länsirannan rajojen sisään rakennettu muuri, ovat kansaivälisen lain vastaisia. Vuonna 2005 Palestiinan kansalaisyhteiskunta vaati BDS-kampanjaa (Boycott, Divestment, Sanctions) Israelia vastaan, kunnes maa mukautuu kansainvälisen lain vaatimuksiin ja kunnioittaa ihmisoikeuksia.

Johannes Hautaviita & Miika Malinen
Israeli Committee Against House Demolitions Finland (www.icahd.fi)