Pelko hallitsee maailmaa
Muun muassa pelko työpaikkojen menetyksestä ajaa ihmiset Donald Trumpin ja Rodrigo Duterten kaltaisten poliitikkojen taakse, kirjoittaa Roberto Savio.
(IPS) -- Pelko ohjaa yhä useammin päätöksentekoa maailmassa, vaikka jo vanha sananlasku tietää, että se on huono neuvonantaja.
Filippiineillä toukokuun presidentinvaalit voitti Rodrigo Duterte, jonka vaalilause "Tapetaan ne" viittasi huumekauppiaisiin ja muihin rikollisiin. Väistyvän presidentin varoittelut Duterten diktatuurista eivät vakuuttaneet äänestäjiä.
Talouskasvusta huolimatta Filippiineillä on yhä paljon köyhyyttä, työttömyyttä ja väkivaltaa. Mielipidekyselyt heijastivat vaalien alla yleistä pelkoa ja epävarmuutta, mikä lopulta kanavoitui ääniksi Dutertelle.
Brasilian protestit
Maapallon toisella laidalla Brasiliassa kongressi pidätti virasta presidentti Dilma Rousseffin syytettynä budjetin vääristelystä. Hänen erottamistaan kaduilla vaatineista moni kuului keskiluokkaan.
Rousseffin työväenpuolue nosti noin 30 miljoonaa köyhää keskiluokkaan. Vaikka protestien pääviesti suuntautui nyt korruptiota vastaan, mielenosoittajia ajoi liikkeelle pelko vajoamisesta takaisin kurjuuteen.
Erään kyselyn mukaan kolmannes mielenosoittajista jopa haaveili paluusta vuosien 1964–1985 sotilasvaltaan, koska he uskovat sen takaavan lain ja järjestyksen.
"Sotkuinen" demokratia
Myös Yhdysvalloissa yllättävän moni pitää demokratiaa "liian sotkuisena". John Hibbingin ja Elizabeth Theiss-Morsen tuoreessa tutkimuksessa 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että valtio toimisi paremmin, jos sitä johdettaisiin kuin yritystä. Kolmannes jättäisi maansa hallinnon menestyneiden liikemiesten hoitoon ja toinen mokoma "asiantuntijoille", joita ei valittaisi vaaleilla.
New York Timesin kyselyssä kolmannes vastaajista hyväksyi sotilashallituksen, jos se toimisi demokratiaa tehokkaammin.
Asiantuntijoiden mukaan kaikki tämä selittää Donald Trumpin menestystä presidenttikisassa. Trumpin peruskannattajat kokevat tulleensa petetyiksi ja pelkäävät tulevaisuutensa puolesta.
Globaali ahdinko
Pelolle on syynsä: Yhdysvalloissa keskiluokka on viime vuosikymmeninä kutistunut, kun taas suuri- ja pienituloisten ryhmät ovat kasvaneet. Ilman korkeakoulututkintoa päätyy helposti työhön, jonka palkka ei kata elinkustannuksia.
Euroopassa Espanjan keskiluokka kutistui noin 3,5 miljoonalla hengellä vuosina 2004–2013. Pienituloisten osuus väestöstä kasvoi 26,6 prosentista 38,5 prosenttiin vuosina 2007–2013. Valencian taloustutkimuslaitoksen mukaan eriarvoisuus on kasvanut ja köyhyys ja syrjäytyminen ovat saavuttaneet muotoja, joiden luultiin jo kadonneen yhteiskunnasta.
"New York Timesin kyselyssä kolmannes vastaajista hyväksyi sotilashallituksen, jos se toimisi demokratiaa tehokkaammin."
Kiina on nostanut 600 miljoonaa ihmistä köyhyydestä, mutta nyt moni pelkää liukuvansa sinne takaisin. Taloushuolien ohella kiinalaisia ahdistavat saastuminen sekä terveydenhuollon ja eläkejärjestelmän puutteet. Virallisten tietojen mukaan Kiinassa järjestettiin viime vuonna yli 850 000 julkista mielenosoitusta.
Pelättävää riittää
Taloustieteilijät ennustavat, että automaation osuus maailman tuotannossa nousee nykyisestä 12 prosentista 40 prosenttiin kymmenessä vuodessa. Se lisää pelkoa työpaikkojen menetyksestä.
Samaan aikaan kotimaastaan pakenemaan joutuneita on lähes 20 miljoonaa, ja määrä uhkaa kasvaa. Kanadassa suuri metsäpalo oli vähällä tuhota kokonaisen kaupungin, mikä muistutti ilmastonmuutokseen liittyvistä vaaroista.
Lehdistä löytyy lisää huolenaiheita: korruptio ja Panaman paperit, nuorisotyöttömyys ja terrorismin uhka. Pelko leviää ja ajaa ihmiset Trumpin kaltaisten itsevaltaisten poliitikkojen taakse.
Kirjoittaja on IPS-uutistoimiston perustaja ja kunniapuheenjohtaja.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia