Suomen kehitysapu junnaa paikoillaan
Hallituksen budjettiesitys vain vaikeuttaa tavoitetta saavuttaa kehitysavussa 0,7 prosentin BKTL-osuus, arvioi Timo Mielonen.
Hallituksen ennätysnopea budjettiriihi päättyi keskiviikkona vuoden 2012 talousarvioesityksen julkistukseen. Se ei lupaa hyvää kehitysyhteistyölle.
Valtiovarainministeriön elokuussa julkistamassa talousarvioesityksessä, jota budjettiriihessä käsiteltiin, kehitysyhteistyön osoitettiin määrärahoja kaikkiaan 1,12 miljardia euroa. Määrärahat kasvaisivat noin 40 miljoonaa ja kehitysyhteistyön osuus bruttokansantulosta säilyisi 0,56 prosentissa.
Talousarviolukujen ohella tarkistettiin talouden kasvulukuja alaspäin. Ensi vuonna talouden odotetaan kasvavan ainoastaan 1,8 prosenttia, kun tälle vuodelle kasvuennuste on vielä 3,5 prosenttia.
Mikäli kehitysyhteistyön määrärahat myös eduskunnan käsittelyn jälkeen ovat 1,12 miljardia euroa ja mikäli talouden kasvuennusteet sekä kuluvalle että ensi vuodelle toteutuvat, kehitysyhteistyön BKTL-osuus voisi näin jopa hiukan kasvaa 0,59 prosenttiin.
Toisaalta prosenttiosuuden kasvuun vaikuttaa kaksi tekijää: talouskasvu ja kehitysyhteistyön määrärahojen maksatus. Näin on myös mahdollista, että kehitysyhteistyön BKTL-osuus ensi vuonna olisi yli 0,6 prosenttia. Eikä prosenttiosuuden kasvu edes edellyttäisi määrärahojen nostamista yli esitetyn 40 miljoonan.
Mikäli talous tänä tai ensi vuonna kasvaa ennustettua hitaammin, se nostaa kehitysavun BKTL-osuutta, kuten tapahtui esimerkiksi vuosina 2008-2009. Tuolloin määrärahatkin toki kasvoivat, mutta ennen kaikkea Suomen bruttokansantulo pienentyi kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kehitysyhteistyön määrärahojen kasvu selitti BKTL-osuuden muutoksesta vain 0,03 prosenttiyksikköä.
Tavoite 0,7 prosentista ei toteudu
Olennaisinta on kuitenkin ymmärtää se, mitä hallituksen sopimus kehitysyhteistyön määrärahojen jäädyttämisestä merkitsee. Hallitusohjelman kirjaus tarkoittaa todellisuudessa sitä, että nykyisen hallituksen aikana ei edetä tavoitteessa saavuttaa kehitysavun 0,7 prosentin BKTL-osuus.
Mikäli talouden kasvu vuosina 2013-15 jatkuisi noin 1,8 prosentin vuosivauhtia, kehitysavun BKTL-osuus vuonna 2015 olisi 0,56 prosenttia. Jos talous kasvaisi nopeammin, edes 0,56 prosenttia ei toteutuisi.
Lue myös suomalaisten lapsijärjestöjen reaktioista talousarvioesitykseen.
Maksatukset ennätysmäisen alhaisella tasolla
Kehitysyhteistyövarojen maksatukset vaikuttavat myös osaltaan kehitysavun BKTL-osuuteen. Kehitysyhteistyövarat ovat siirtomäärärahoja, joita voidaan talousarviovuoden lisäksi käyttää kahtena seuraavana vuonna. Tämä on välttämätöntä, sillä muuttuvat tilanteet saattavat johtaa siihen, ettei varoja voida käyttää talousarviovuoden aikana.
Vuodesta 1999 vuoteen 2005 kehitysyhteistyön määrärahojen maksatus oli joka vuosi vähintään 90 prosentin tasolla. Sen sijaan vuodesta 2006 alkaen maksatusaste kääntyi laskuun ja vuonna 2009 se putosi aina 75 prosenttiin. Viime vuonnakin jäätiin 77 prosenttiin.
Valtioneuvostolle antamassaan vuosiarviossa Suomen kehityspolitiikan tilasta Kehityspoliittinen toimikunta kritisoi maksatusasteen alhaisuutta. Toimikunnan mukaan se osin selittyy yhteistyömaissa ilmenneillä ongelmilla, mutta osin johtuu ministeriön hallintoresurssien jälkeenjääneisyydellä suhteessa määrärahojen kasvuun yli miljardin euron.
”Toimikunta toivoo, että ulkoasiainministeriön resurssit tulevat riittämään maksatusasteen kääntämiseksi nousuun ja sen varmistamiseen, ettei määrärahoja jää jatkossakaan käyttämättä”, lausunnossa esitetään.
Kehityspoliittisen toimikunnan lausunnossaan esittämä huoli määrärahojen käyttämättä jäämisestä on aiheellinen, vaikka eduskunnalle annettujen kertomusten mukaan kunkin vuoden määrärahat on käytetty 99,9 prosenttisesti. Vuosina 2006-2008 maksatuksia toteutui kaikkiaan 89 miljoonaa vähemmän kuin mitä määrärahoja oli käytettävissä.
Huoli on perusteltu siitäkin huolimatta, että vuosina 2009-2010 maksatukset ovat ylittäneet määrärahat 50 miljoonalla eurolla, sillä aikaisempien vuosien sumaa on yhä purettavana. Jos suman purkamisessa onnistutaan, se näkyy kehitysavun maksatuksista lasketun BKTL-osuuden kasvuna suhteessa määrärahoista laskettuun osuuteen.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia