Teimme Ihmisoikeusliitossa kyselyn ihmisoikeuksista puolueille eurovaalien alla. Puolueiden vastaukset sisälsivät ihmisoikeusliturgian lisäksi myös linjaeroja. Yhdistäväksi myönteiseksi asiaksi nousi se, että kaikki vastanneet puolueet tunnistivat ja tunnustivat ihmisoikeusloukkaukset EU:n sisällä. Enää ei ajatella, että ihmisoikeusloukkaukset tapahtuvat vain jossain muualla.

Tahto puuttua jäsenmaiden ihmisoikeusloukkauksiin vaihtelee

Kyselyn perusteella useilla puolueilla näyttäisi olevan poliittista tahtoa EU:n aktiivisemmalle puuttumiselle jäsenmaissa tapahtuviin ihmisoikeusloukkauksiin. Asian nostivat yksiselitteisesti esiin keskusta, Rkp, Sdp ja vasemmistoliitto. Siinä, missä useat puolueet vain mainitsivat romanien heikon aseman, Sdp vaati EU:lta välitöntä puuttumista romaneihin kohdistuviin ihmisoikeusloukkauksiin jäsenmaissa. Keskusta ja Vvhreät pitivät Unkarin demokratianvastaisia lakeja koko EU:n ongelmana.

Ihmisoikeusjärjestöt kautta Euroopan ovat kritisoineet voimallisesti EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttolinjausten hajanaisuutta ja epäinhimillisyyttä. Puolueet olivat kuitenkin kyselyssämme vaisuja esimerkiksi sen suhteen, tulisiko turvapaikkakäytäntöjä yhtenäistää. Yhtenäistämisen puolesta puhuivat ainoastaan Sdp, vihreät ja Rkp.

Ihmisoikeusaktivisteille ja -ammattilaisille on itsestään selvää, että EU:n pitää ryhtyä todellisiin toimenpiteisiin romanien syrjinnän ja heihin kohdistuvien ihmisoikeusloukkauksien lopettamiseksi muun muassa Romaniassa, Tšekissä ja Unkarissa. Mutta entäpä sosiaaliturva, joka on ydinkysymyksiä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta? Ajatus esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmien yhdenmukaistamisesta syystäkin näyttäytyy melkoisena uhkana täältä pohjoisesta katsottuna, kun taas yhtenäisempi sosiaalipolitiikka voisi edistää monia ihmisoikeuksia muissa Euroopan maissa.

Säästöpolitiikka uhkana ihmisoikeuksille

Euroopassa toteutettu julkisen talouden säästöpolitiikka ja sosiaaliturvan hajanaisuus vaikuttavat taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen. Ihmisoikeusaktivistit erityisesti Etelä-Euroopassa ovat kovasanaisesti syyttäneet velkaohjelmia ja talousleikkauksia siitä, että ihmisten usko niin Euroopan unioniin kuin omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa ovat rapautuneet. Kollegamme varoittavat, että on kehkeytymässä ennennäkemätön sosiaalinen katastrofi.

Oikeus terveydenhuoltoon ja ikäihmisten hoiva tulevat olemaan keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä tulevina vuosina myös Suomessa. Olemme itse herätelleet keskustelua esimerkiksi palveluista ihmisoikeuskysymyksenä. Uskon, että ihmisoikeusjärjestöjen tehtävät Euroopassa liittyvät tulevina vuosina yhä enemmän siihen, miten EU-maat laiminlyövät taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia. Pelkäänpä, että meillä järjestöillä tulee olemaan tekemistä pysyä leikkausten vauhdissa mukana ja ehtiä arvioimaan, onko niillä seurauksia myös ihmisoikeuksille.

Kyselyssämme puolueet toivat melko laimeasti esiin taloudellisten päätösten ja ihmisoikeuksien suhdetta. Esimerkiksi kokoomus ja keskusta eivät viitanneet lainkaan taloudellisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin. Uskonkin, että Suomen puolueet käyvät muualla Euroopassa jo voimalla nousevaa keskustelua tosissaan vasta seuraavissa vaaleissa. Ehkä suomalaiset poliitikot ja puolueet heräävät, kun uutiset taloussyistä säännöstellyistä vanhusten vaipoista yleistyvät.

Perussuomalaisten linjaa emme pystyneet arvioimaan. Jonkinlaista välinpitämättömyyttä osoittanee se, ettei puolue toistuvista tiedusteluista huolimatta vastannut lainkaan kyselyymme.

Kirjoittaja on Ihmisoikeusliiton pääsihteeri.