Artikkeli on julkaistu alun perin Pelastakaa Lapset ry:n blogissa.

Viimeaikaiset sarjat ovat saaneet minut lähes kateelliseksi tässä ajassa kasvaville nuorille ja lapsille. Yhä useammassa sarjassa on seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvia hahmoja, joiden elämää ja identiteettejä tutkitaan samalla rohkeudella ja avoimuudella kuin muidenkin hahmojen. Lisäksi Tiktok, Youtube ja muut nuorten suosimat somealustat tarjoavat lähes kaikenlaisille nuorille samaistuttavia sisältöjä.

Ollapa nuori tässä ajassa, jossa viihde tarjoaa monenlaisille nuorille ihailua herättävää representaatiota ja samalla haastaa vähemmistöihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja syrjiviä asenteita! Miten erilaista elämää se onkaan kuin omassa nuoruudessani.  

Valitettavasti nuoret itse kertovat muuta. Osana ekstremismin ennaltaehkäisyä koskevaa työtäni pääsen vierailemaan nuorisotiloilla ympäri Suomea ja kurkistamaan nuorten maailmaan myös sitä kautta. Näillä vierailuilla sekä nuorten että nuorisotyöntekijöiden kanssa puheeksi tulee usein sama kysymys: Mitä tehdä sateenkaarivähemmistöihin kohdistuvan vihamielisyyden lisääntymiselle?  

He kertovat, että yhä useampien nuorten asenteet vähemmistöjä kohtaan ovat muuttuneet kovemmiksi ja selkeästi syrjiviksi, jopa väkivaltaisiksi. Havainto heijastaa laajempaa asenneilmapiirin muutosta, sillä vuosi 2022 oli Euroopan sateenkarivähemmistöille väkivaltaisin vuosi kymmeneen vuoteen. Setan pääsihteeri sekä Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja kertovat blogikirjoituksessaan, että vuosi 2022 on ollut ennätyksellinen Pride-tapahtumiin kohdistuvan häirinnän, ilkivallan ja väkivallan osalta.  

Vihamielisyyden kasvu ei ole sattumaa

Taantumuksellisten arvojen sekä vähemmistöryhmiin kohdistuvan vihamielisyyden lisääntyminen ei ole sattumaa, sillä kehitystä edistää monenlaisia toimijoita yhdistävä anti-gender-liike. Termi viittaa ideologiseen suuntaukseen, jossa toimijoita yhdistää sukupuolten tasa-arvon, naisten ja tyttöjen itsemääräämisoikeuden, sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksien aktiivinen vastustaminen.

Liikkeen sisällä puhutaan salaliittonarratiiveihin nojaavan ”gender-ideologian” vastustamisesta, jolla voidaan tarkoittaa niin feministien, liberaalien, globalistien, kommunistien kuin EU:nkin salaliittoa.  

Anti-gender-liikkeessä ihmisoikeuksia puolustavat arvot yhdistetään usein mielikuviin ja väitteisiin pedofiliasta tai lasten turvallisuuden ja viattomuuden vaarantamisesta. Liikkeellä on kannattajia myös Suomessa, ja siinä esiintyvä konservatiivinen retoriikka liittyy usein äärioikeistolaiseen arvomaailmaan.

Ideologian räjähdysmäinen kasvu ei sekään ole sattumaa, sillä liikkeessä liikkuu miljoonittain rahaa. Vuonna 2021 julkaistun Tip of the Iceberg -raportin mukaan anti-gender-liikkeen rahoituksesta 707,2 miljoonaa (USD) 2009–2018 välillä tuli Venäjältä, Yhdysvalloista ja Euroopasta. Näillä varoilla tuetaan toimijoita, jotka edistävät anti-gender-liikkeen agendaa, myös Suomessa. 

Mikä anti-gender liikkeen tavoite sitten on? Viimeisen vuosisadan aikana autoritäärisissä valtioissa, kuten kansallissosialistisessa Saksassa, Kiinassa ja nyky-Venäjällä vähemmistöihin kohdistuvaa vihanlietsontaa on käytetty kansakuntaa yhdistävänä liimana. Demokraattisissa valtioissa ja yhteisöissä, kuten Suomessa tai EU:ssa, vähemmistöihin kohdistuvan vihamielisyyden lisääntyminen lisää polarisaatiota ja toimii kansakuntaa ja demokratiaa hajottavana tekijänä. Murenevista demokratioista ja riitaisasta EU:sta hyötyy eritoten Venäjä. 

Yhdenvertaisuuden, demokratian ja vähemmistöjen puolustaminen entistä tärkeämpää 

Globaalit ilmiöt valuvat aina myös nuorten elämään ja näyttää siltä, että vihamielisyydestä on tullut viraalia myös nuorten keskuudessa. Somealustoilla on varsin helppoa altistaa nuoria naisvihamieliselle, homo- ja transfobiselle sekä väkivaltaa ihannoivalle sisällölle. Andrew Taten ja muiden naisvihamielisten vaikuttajien miljoonat seuraajat koostuvat lapsista ja nuorista. Riippuu nuoren medialukutaidosta, hahmottaako hän, että sisällöillä pyritään viihdyttämisen lisäksi myös ideologiseen vaikuttamiseen.   

Vaikka some ja sarjat tarjoavat nuorille ennätysmäärän erilaista representaatiota, ei nuorten demokratiamyönteisyyttä tai yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia puolustavia asenteita voida enää erehtyä pitämään itsestään selvänä.

Nuorten elämässä olevien aikuisten on yhä tuotava myös näitä narratiiveja aktiivisesti esille, sillä näitä perusarvoja haastavien narratiivien määrä on kasvussa ja välittöminä kärsijöinä ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret. Yhdenvertaisuuden, demokratian ja vähemmistöjen puolustaminen onkin tärkeämpää ja rohkeampaa kuin vuosikymmeniin, ja siksi siihen on rohkaistava myös nuoria itseään! 

Kirjoittaja (sosiaalipsykologi, VTM) toimii ekstremismin ennalta ehkäisyn asiantuntijana Pelastakaa Lapset ry:ssä. Hänen erikoisosaamiseensa kuuluu vallan ja sorron mekanismit sekä ideologisen vaikuttamisen ja ryhmien välisten suhteiden tuntemus.