Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo perää Suomelta selkeämpää ulkopoliittista linjaa ihmisoikeuksien, erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen, tukemisen osalta.

MTV Uutiset kertoi perjantaina, että Suomi on jättäytynyt pois Ukrainan tasa-arvoliittoumasta ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps) päätöksellä. Syynä oli sen lähteiden mukaan se, että liittouma edistää myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa. Aiemmin on uutisoitu, että Tavio suhtautuu nihkeästi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämiseen.

Päätöstä jäädä pois Ukraina-liittoumasta pidetään ristiriitaisena, sillä kesällä julkistettujen kauppa- ja kehityspoliittisen selonteon sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomi jatkaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämistä myös kuluvalla hallituskaudella. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat myös yksi Suomen painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenkaudella, joka päättyy tämän vuoden lopussa.

“Tukeeko Suomi vähemmistöjen, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen, asemaa kansainvälisesti vai ei? Kirjauksissa, kuten selonteoissa, linja on selkeä, mutta käytännöt aiheuttavat nyt hämmennystä. Suomella tulee olla yksi, selkeä, ihmisoikeusperustainen ulkopoliittinen linja”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu tiedotteessa.

Nalbantoglun mukaan Petteri Orpon (kok) hallituksen pitäisi nyt selventää ihmisoikeuksiin liittyvää ulkopoliittista linjaansa ja kertoa niistä toimista, joita Suomi ulkopolitiikassaan tekee ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen aseman edistämiseksi.

”Suomen tulee seistä linjansa sekä arvojensa takana: meidän tulee johdonmukaisesti tukea vähemmistöjen, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ja asemaa kansainvälisesti.”