Äidinmaidonkorviketta myyvät yritykset käyttävät kyseenalaisen markkinoinnin keinoja kehitysmaissa. Samalla ne rikkovat WHO:n äidinmaidonkorvikkeiden markkinointikoodia, kertoo Pelastakaa Lapset ry.

Järjestön tuoreen raportin mukaan asiaton markkinointi on yksi syy siihen, miksi monet kehitysmaiden äidit eivät imetä lapsiaan. Pakistanissa tehdyn kyselyn mukaan 20 prosenttia haastatelluista 1 200 terveystyöntekijästä sanoi saaneensa tuotemerkein varusteltuja lahjoja äidinmaidonkorvikkeen valmistajilta.

2 400 äidistä 11 prosenttia oli nähnyt tai lukenut markkinointimateriaaleja sairaalassa tai klinikalla ollessaan. Kiinassa tehdyn suppeamman kyselyn mukaan jopa 40 prosenttia haastatelluista oli saanut korvikenäytteitä.

Raportti syyttää asiattomasta markkinoinnista muun muassa sveitsiläistä Nestléä ja ranskalaista Danonea. Guardian-lehden mukaan yritykset ovat puolustautuneet väitteitä vastaan. Esimerkiksi Nestlé sanoo, että se toteuttaa jo raportin suosituksia.

Rintaruokinta vähentynyt

Osa vauvoista tarvitsee äidinmaidonkorviketta, mutta kehitysmaissa korvikkeen käyttöön sisältyy riski, koska siihen saatetaan sekoittaa likaista vettä eikä naisilla muutenkaan ole aina varaa antaa tuotetta lapsilleen riittävästi.

Raportin mukaan mikäli kaikki naiset imettäisivät lastaan heti syntymän jälkeen, vuodessa säästettäisiin 830 000 vauvan henki.

Rintaruokinnan määrä ei maailmalla kuitenkaan kasva. Esimerkiksi Aasiassa pelkällä rintamaidolla ruokkiminen putosi 45 prosentista 29 prosenttiin vuosina 2006–2012. Aggressiivisen markkinoinnin lisäksi syynä ovat raportin mukaan esimerkiksi kulttuuriset paineet sekä terveystyöntekijöiden puute.

Keskustelu äidinmaidonkorvikkeiden markkinoinnista on kestänyt vuosikymmeniä. Nestléä vastaan järjestettiin 1970-luvulla kuluttajaboikotti. WHO antoi suosituksen markkinointirajoituksista vuonna 1981.