Suomalaisten usko kehitysyhteistyön tärkeyteen näyttää vahvistuneen viime vuosien pessimismiin verrattuna. Ulkoministeriön tänään julkaiseman kehitysyhteistyökyselyn mukaan 84 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä melko tai erittäin tärkeänä. Laskua on viime vuodesta kolme prosenttiyksikköä, mutta sitä ennen parempi tulos on nähty viimeksi vuonna 2008.

Myötämielisyydestä kehitysyhteistyötä kohtaan kertoo myös se, että kehitysyhteistyöleikkauksia kannattavien osuus on romahtanut 26 prosentista 18:aan viime vuoteen verrattuna. Määrärahojen kasvattamista taas kannattaa 18 prosenttia viime vuoden 11:n sijaan. Tänä vuonna kehitysyhteistyöbudjetista tehtiin historiallisen suuret leikkaukset.

Tuore kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) uskoo, että yksi syy myönteisiin mielipiteisiin on pakolaiskriisi. Kyselyssä kysyttiin ensimmäistä kertaa, uskovatko suomalaiset kehitysyhteistyön vaikuttavan pakolaiskriisien syntyyn ja siihen, ettei ihmisten tarvitsisi lähteä kodeistaan. 80 prosenttia uskoi, että ainakin jonkin verran.

"Näinhän se on: jos pystymme nostamaan Pohjois-Afrikkaa ja Lähi-itää jaloilleen, tarve lähteä liikkeelle vähenee", Mykkänen totesi selvityksen julkistustilaisuudessa tänään.

Tärkeimmäksi keinoiksi estää pakolaisuutta suomalaiset nimesivät demokratian, tasa-arvon ja koulutuksen edistämisen. Vähiten mainittuja vaihtoehtoja olivat sotilaallinen väliintulo ja siviilikriisinhallinta.

"Tämä kertoo suomalaisten ajatusmaailmasta: uskotaan hyvään hallintoon, julkiseen sektoriin siihen, että viranomaisiin voi luottaa. Ehkä suomalaiset haluaisivat viedä pohjoismaista onnelaa muuallekin", analysoi tutkimushaastattelut tehneen Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.

Tieto ja luottamus horjuvat

Tutkimuksen mukaan suomalaisten tietämys kehityskysymyksistä on kuitenkin yhä varsin pinnallinen. Vain 14 prosenttia tiesi, että neljä viidesosaa pakolaisista elää kehitysmaissa. Ongelma myös tiedostetaan: vain kaksi kolmasosaa kansalaisista on sitä mieltä, että kehitysyhteistyöstä on saatavissa riittävästi tietoa, eikä osuus ole viime vuosina juuri parantunut.

Samaan aikaan myös usko kehitysyhteistyön tehokkuuteen on heikentynyt. Vain 61 prosenttia vastanneista uskoi, että Suomen työ on vähintään melko tuloksellista; eroa viime vuoteen oli 13 prosenttiyksikköä.

Mykkäsen mukaan syitä tietämättömyyteen on vaikea analysoida, mutta se, että kansalaiset vaativat tuloksellisuutta, on joka tapauksessa hyvä asia.

"Pidän terveellisenä piikkinä mille tahansa yhteisölle sitä, että kansalaiset peräänkuuluttavat tuloksellisuutta ja tehokkuutta. En missään nimessä suostu kääntämään kritiikkiä siihen, että se johtuisi vain tiedon puutteesta, vaan meidän on tehtävä koko ajan parempaa työtä ja huolehdittava siitä, että tuloksia syntyy", hän sanoi.

Yritysyhteistyötä jatketaan

Mykkänen puhui ensimmäisiä kertojaan julkisuudessa kehitysministerinä, sillä hänet nimitettiin tehtäväänsä vasta juhannuksen alla Lenita Toivakan (kok) erottua runsaan vuoden kehitysministerin pestin jälkeen.

Toivakan aikana ehdittiin hyväksyä uusi kehityspoliittinen selonteko, ja sitä aiotaan Mykkäsen mukaan kunnioittaa hallitusohjelman ohella jatkossakin. Kehitysyhteistyön painopisteitä ja tehokkuutta tarkastellaan syksyllä kuitenkin uudestaan, hän kertoi.

Toivakan linja luultavasti jatkuu, sillä Mykkänen korosti edeltäjänsä tapaan yritysten roolia kehitysyhteistyössä.

"Se, miten kansakunnat saadaan jaloilleen, riippuu vahvasti yksityisen sektorin kasvusta ja yrittäjyydestä. Tulen viemään eteenpäin sitä, että kehitysavun sisällä painotetaan investointimuotoisia välineitä ja yritysyhteistyötä sekä kehitysmaiden edellytyksiä päästä mukaan maailmankauppaan", hän sanoi.

Ulkoministeriön kyselyssä vain kuusi prosenttia vastanneista asetti yritysyhteistyön tärkeimmäksi toimintamuodoksi kuudesta vaihtoehdosta.

Tutkimusta varten haastateltiin noin tuhatta suomalaista touko- ja kesäkuussa.