Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista
Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan. Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0.
Poliittiset johtajat heikensivät viime vuonna puheillaan ihmisoikeuksia, ja viharetoriikka muuttui myös teoiksi. Samaan aikaan myös kansalaiset ympäri maailman kuitenkin nousivat puolustamaan ihmisoikeuksia, tiivistää ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tänään ilmestynyt vuosiraportti.
159 maan tilannetta käsittelevän raportin mukaan maailman johtajien viharetoriikka uhkaa normalisoida vähemmistöjen syrjinnän. Vuosi alkoi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin pakolaisille ja muslimienemmistöisistä maista tuleville ihmisille asettamalla maahantulokiellolla.
“Tämä teko valmisti tien vuodelle, jonka aikana maailman johtajat veivät avoimen vihan politiikan sen vaarallisimpiin muotoihin. Trump ei kuitenkaan ole linjassaan yksin: myös Australia ja Unkari demonisoivat pakolaisia ja siirtolaisia sen sijaan että näkisivät heidät ihmisinä, joilla on oikeuksia, ja jotka ansaitsevat meidän myötätuntomme”, sanoo Salil Shetty, Amnesty Internationalin pääsihteeri järjestön tiedotteessa.
Raportissa nostetaan esiin muun muassa myös Myanmarissa, Syyriassa ja Jemenissä tapahtuneet sotarikokset sekä rikokset ihmisyyttä vastaan ja naisten oikeuksien heikentäminen Venäjällä ja Puolassa. Amnesty on huolissaan myös ihmisoikeuspuolustajista, joita tapettiin viime vuonna yli 300. Äänensä korottamisesta onkin sen mukaan tulossa yhä vaarallisempaa.
Raportin Suomea käsittelevässä osuudessa kritisoidaan Suomea pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien kaventamisesta, yksityisyyden suojaa uhkaavasta tiedustelulakipaketista, naisiin kohdistuvan väkivallan palvelujen riittämättömyydestä ja translain puutteista.
Raportin mukaan kuitenkin myös kansalaisten aktiivisuus on lisääntynyt. Esimerkiksi #MeToo-ilmiö toi seksuaalisen häirinnän ja väkivallan laajuuden näkyväksi. Suomessa taas esimerkiksi tasa-arvoinen avioliittolaki tuli voimaan ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia puolustettiin kuukausia Rautatientorin mielenilmauksella. Tuhannet ovat kampanjoineet suomalaisen transaktivistin Sakris Kupilan puolesta ympäri maailman.
Amnestyn mukaan hallitusten pitäisikin nyt puuttua ihmisten huolenaiheisiin sen sijaan, että heitä yritetään hiljentää.
”Todistamme historiaa yhä useampien kapinoidessa ja vaatiessa oikeutta. Jos johtajat eivät osaa erottaa, mikä ajaa ihmisiä protestoimaan, se koituu heidän omaksi tappiokseen. Ihmiset ovat tehneet hyvin selväksi, että he haluavat ihmisoikeuksia: nyt hallitusten on todistettava, että ne kuuntelevat”, Shetty sanoo.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia