EU:n viranomaisilla on paljon parannettavaa viharikoksiin puuttumisessa. Unionin perusoikeusviraston tuoreen tutkimuksen mukaan viranomaisilta puuttuu syvällinen ymmärrys viharikoksista eikä niihin puututa järjestelmällisesti.

Suomen osuuden tutkimuksesta tehneen Ihmisoikeusliiton mukaan Suomessa on ongelmia myös viharikosten uhrien ohjaamisessa tukipalveluiden piiriin. Lakeja tarkennettiin maaliskuun alussa, ja nyt niiden toteutumisesta on huolehdittava, muistuttaa tutkija Anna-Maija Sorjanen.

Tutkimus perustuu 263:een poliisin, oikeuslaitosten ja tukijärjestöjen edustajan haastatteluun EU-maissa vuosina 2013 ja 2014.

Kaksi kolmasosaa haastatelluista oli sitä mieltä, että viranomaisten tulisi ottaa viharikokset vakavammin. Tällä hetkellä viharikoksiin liittyviä käsitteitä ei tunnisteta eikä niistä osata asettaa ihmisiä myöskään syytteeseen.

90 prosenttia haastatelluista oli myös sitä mieltä, että viharikosten uhrien tietoisuutta omista oikeuksistaan ja tukipalveluista tulee lisätä. Moni uhri pelkää poliisin epäasiallista kohtelua tai ei usko hyötyvänsä ilmoittamisesta, minkä takia monet viharikokset jäävätkin pimentoon.

Raportin mukaan haastateltavat nostivat esiin myös syrjivän puheen vaikutukset yhteiskunnalliseen ilmapiiriin etenkin poliitikkojen vaalikampanjoissa. Puolueiden tulee pitää huoli siitä, ettei vihapuhetta hyväksytä, todetaan tutkimusraportissa.