Vain kymmenesosa katastrofeihin kulutetuista avustusrahoista suunnataan valmistautumiseen ja ehkäisyyn, selviää Overseas Development Institute -tutkimuslaitoksen uudesta tutkimuksesta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana kansainvälinen yhteisö on kohdannut useita mullistavia luonnonkatastrofeja kuten maanjärjistyksiä ja tsunameja, jotka ovat vaatineet ihmishenkiä ja tuhonneet kokonaisia kaupunkeja.

Vaikka katastrofit ovat saaneet paljon mediahuomiota ja julkisuutta, tutkijoiden mukaan on selvää, ettei katastrofeihin valmistautumiseen tai ehkäisemiseen ole silti juurikaan panostettu.

Suurin osa kansainvälisistä katastrofivaroista meneekin katastrofien jälkeiseen jälleenrakennukseen ja hätäapuun. Katastrofien aiheuttamiin kustannuksiin käytettiin 1990-2010 välisenä aikana noin 80 miljardia euroa, joista valmistautumiseen ja ehkäisyyn panostettiin vain noin 10 miljardin euron edestä. Jälleenrakennukseen upposi noin 18 miljardia ja hätäapuun yli 50 miljardia euroa.

"Jo maalaisjärjellä ajateltuna on ilmeistä, että meidän tulisi panostaa nimen omaan katastrofien ehkäisyyn ja niihin valmistautumiseen. Tämä ei pelkästään pelastaisi ihmishenkiä vaan säästäisi myös rahaa", kommentoi tutkimukseen osallistunut Jan Kellet.

Katastrofeihin valmistautuminen ja ehkäisy halutaan myös sisällyttää tuleviin vuoden 2015 jälkeisiin YK:n vuosituhattavoitteisiin.

"Jotta onnistumme tavoitteissa konkreettisella eikä vain retorisella tasolla, kansainvälisen yhteisön tulee investoida sekä valmistautumiseen että ehkäisyyn enemmän ja nyt eikä tulevaisuudessa", Kellet jatkaa.