(IPS) -- Keski-Amerikassa sijaitsevan Belizen mayanintiaanit elvyttävät kotiseutunsa tuhoutunutta metsää peltometsäviljelyllä. Hanke antaa elannon tuhansille ja auttaa viljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Vuonna 2015 alkanutta hanketta toteutetaan 379 hehtaarin alalla Trion kaakaonkasvattajien yhdistyksen ja Ya’axché-luonnonsuojelujärjestön yhteistyönä. Hanketta valvoo Karibian yhteisön ilmastonmuutoskeskus, joka on ohjannut siihen yli 200 000 euroa Britannian kehitysyhteistyövaroja.

Projektista hyötyy suoraan ja epäsuorasti lähes 6 000 henkeä, ilmastonmuutoskeskuksen apulaisjohtaja Ulric Trotz kertoo.

”Se kuuluu onnistuneimpiin hankkeisiimme, ja malli voidaan helposti siirtää muihin yhteisöihin Belizessä ja Karibialla”, hän vakuuttaa.

Kaakaopuita ja paljon muuta

Hanke tarjoaa viljelijöille maatalousneuvontaa ja kouluttaa heitä torjumaan metsäkatoa, säästämään vesivaroja ja estämään metsäpaloja, Ya’axchén toiminnanjohtaja Christina Garcia selittää.

Yli 50 000 kaakaopuun tainta on jo istutettu, ja ensimmäiset tuottavat hedelmää. Lisäksi alueella viljellään banaania ja keittobanaania, vihanneksia, maissia ja chilejä. Myös kasvihuoneviljely ja kompostointi ovat osa hanketta.

Maya-vuorilta rannikon alangoille ulottuvaa aluetta viljelee 35 mayaperhettä. Kullakin on käytössään neljä hehtaaria, ja he kokevat palanneensa kansansa perinteiseen elämäntapaan.

Koululaisille on annettu mahdollisuus perustaa omia viljelmiään ja hoitaa mehiläispesiä, joita annettiin myös perheiden naisille hankkeen alussa.

Viljely tapahtuu ilman kemikaaleja, joten tuotteet voidaan myydä luomuna. Nykyaikaisiin menetelmiin yhdistyy perinteisin työkaluin tehtävä käsityö, mikä tuottaa aiempaa parempia tuloksia, viljelijä Magnus Tut kertoo.

”Palaamme vanhoihin menetelmiin, jollaisia isäni opetti minulle ennen kuin kemikaalit tulivat kuvaan”, hän sanoo.

Jaguaarit palaavat

”Vaikeinta on saada kaikki ymmärtämään, että se, mitä ja miten he tekevät, vaikuttaa ilmastoon. Uudistuksiin taivutaan nyt kuitenkin helpommin, kun ilmastonmuutos tuntuu jokaisen elämässä”, viljelijöiden yhdyshenkilö Julio Chun sanoo.

Aikaisemmin talonpojilla oli tapana laajentaa viljelyalaansa kulottamalla. Sen loputtua jaguaarit ja muut villieläimet ovat palaamassa alueelle, mikä on Chunin mukaan vahvistanut asukkaiden uskoa tulevaisuuteen.

”Haluaisimme kehittää ekomatkailua ja jatkojalostaa tuotteitamme. Jo nyt tänne tulee ihmisiä ostamaan luomutuotteita ja hunajaa”, hän sanoo.

Hanketta toteutetaan osin suojelluilla metsäalueilla, ja Ya’axché-järjestön Garcia toivoo, että luonnonsuojelun ja elinkeinojen yhdistäminen otetaan käyttöön muuallakin Belizessä.