(IPS) -- Äärioikeistolainen Jair Bolsonaro jäi vain neljän prosenttiyksikön päähän voitosta Brasilian presidentinvaalien ensi kierroksella. Toinen kierros 28. lokakuuta näyttää, pysyykö häntä tukenut yllättävä liittouma koossa.

Toiseksi tullut työväenpuolueen (PT) Fernando Hadadd sai 29 prosenttia äänistä. Kolmanneksi jäi demokraattisen työväenpuolueen (PDT) Ciro Gomes 12,5 prosentin äänisaaliilla, josta valtaosa siirtynee Haddadille.

Loppukamppailua hallitsee kaksi pelkoa. Yhtäällä äärioikeisto nähdään uhkana demokratialle, ja toisaalla kauhistuttaa mahdollisuus PT:n paluusta valtaan, koska puolue kytketään hallinnon laajaan korruptioon ja maata viime vuodet kurittaneeseen talouslamaan.

Entinen armeijan kapteeni Bolsonaro, 63, on tunnustautunut Brasiliaa vuosina 1964–1985 hallinneen sotilasdiktatuurin kannattajaksi. Hänen kampanjansa onnistui kaatamaan PT:n niskoille korruption, rikollisuuden, moraalittomuuden ja poliittisen kriisin.

Perinteinen ”uudistaja”

Bolsonaro nousi ikään kuin politiikan uudistajaksi, vaikka hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 1991 ja tehnyt yhteistyötä monien nyt korruption vuoksi vankilassa viruvien kanssa. Hänen ehdotuksensa rikollisten tappamisesta vetosi moniin, jotka kaipaavat vahvaa johtoa.

Bolsonaroa tukivat vaikutusvaltaiset ryhmät, kuten viime vuosina vahvistuneet evankeliset uskontokunnat ja maatalouden mahtimiehet.

Katolilaiseksi tunnustautuva Bolsonaro sai kaksi vuotta sitten kasteen evankeliselta Asamblea de Dios -seurakunnalta. Uudet uskonnolliset liikkeet ovat viime vuosina kammenneet Brasilian politiikkaa oikealle ja auttoivat 2016 Marcelo Crivellan Rion pormestariksi.

Brasilian 211-miljoonaisesta väestöstä jo reilu viidennes on protestantteja, joista monet kuuluvat evankelisiin lahkoihin. Kaupunkislummeissa eli faveloissa evankelisia voi olla jopa puolet asukkaista. Yli 60 prosenttia brasilialaisista ilmoittautuu vielä katolilaisiksi, mutta osuus kutistuu nopeasti.

Agribisneksen edustajiksi luetaan Brasilian parlamentin edustajainhuoneen 513 jäsenestä 214. Bolsonaro kahmi tuhdin enemmistön äänistä maan läntisillä maatalousalueilla ja nauttii varsinkin karjanomistajien varauksetonta tukea.

”Kommunismia” vastaan

Oikeiston liittouma kannattaa perinteisiä arvoja ja vastustaa ”kommunistisia” hankkeita, kuten feminismiä, aborttioikeutta, homoliittoja, koulujen sukupuolikasvatusta ja marihuanan vapauttamista.

Bolsonaron asetti vaaleissa ehdolle sosiaaliliberaalinen puolue (PSL). Se on kahdeksas puolue, johon hän on kuulunut poliittisen uransa aikana. PSL lukeutuu pieniin ”vuokrapuolueisiin”, jotka lainaavat ääniään muille sopimusten mukaan.

Puolueen kansanedustajien määrä nousi nyt vuoden 2014 vaalien yhdestä 52:een ja senaattorien nollasta neljään. Bolsonaron poika Eduardo valittiin São Paulosta edustajainhuoneeseen ennätysmäisillä 1,84 miljoonalla äänellä.

Vaikka isä-Bolsonaron tie presidentiksi näyttää todennäköiseltä, yllätykset ovat mahdollisia. Kuukausi ennen vaaleja tapahtunut puukotus vei Bolsonaron kampanjan loppuajaksi sairaalaan, minkä arvioidaan kasvattaneen hänen kannatustaan. Eniten julkisuutta hän on saanut seksistisillä ja rasistisilla kommenteillaan.

PT:n ja Haddadin suurin valtti ovat sosiaaliohjelmat, joilla kohennettiin miljoonien köyhien elämää nyt vankilassa istuvan Luiz Inácio Lula da Silvan presidenttikausilla (2003–2011). PT sai yhä enemmistön äänistä maan köyhissä koillisosissa.