Venäjän parlamentin ylähuone ehdottaa 12:ta ulkomaista järjestöä lisättäväksi niin kutsutulle ei-toivottujen järjestöjen listalle. Mikäli yleinen syyttäjä hyväksyy listan, järjestöt joutuvat lopettamaan kaiken toimintansa Venäjällä.

Keskiviikkona annettu ehdotus perustuu toukokuussa läpi menneeseen lakiin, jonka mukaan ulkomaisia järjestöjä voidaan luokitella ei-toivotuiksi, jos ne uhkaavat maan perustuslaillista järjestystä, puolustusta tai valtion turvallisuutta. Päätöksen listalle joutumisesta tekee yleinen syyttäjä viranomaisilta saatujen tietojen perusteella.

Listalle joutumisen jälkeen järjestö ei saa enää toimia Venäjällä, eivätkä myöskään venäläiset toimijat saa olla sen kanssa tekemisissä.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan kyseessä on taktiikka, jonka avulla järjestöt voidaan vaientaa. Listalla on vuosia venäläisjärjestöjä tukeneita ulkomaisia järjestöjä, muun muassa amerikkalaisia hyväntekeväisyysjärjestöjä sekä Krimin ihmisoikeustilannetta tarkkaileva järjestö. Kolme järjestöä tekee työtä Ukrainan kysymysten parissa.

"Tämä lista on jälleen yksi tapa tukahduttaa ilmaisunvapaus ja yhdistymisen vapaus Venäjällä, ja sen kohteena eivät ole vain ulkomaiset järjestöt, vaan myös riippumaton kansalaisyhteiskunta maan sisällä", sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Euroopan ja Keski-Aasian johtaja John Dalhuisen järjestön tiedotteessa.

Amnestyn mukaan ylähuoneen edustajat perustelivat ehdotustaan sanomalla, että järjestöjen poliittisia toimia rahoitetaan ulkomailta käsin nykyään ennennäkemättömän paljon, ja kyseessä on "pehmeä aggressio" Venäjää ja sen kansaa kohtaan.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoittava laki, sillä Venäjä sääti jo vuonna 2012 ulkomaisia agentteja koskevan järjestölain. Sen perusteella kymmenet järjestöt on listattu ulkomaisiksi agenteiksi ja moni järjestö, viimeisimpänä tiedejärjestö Dynasty Foundation, on lopettanut toimintansa.