EU-maat suuntasivat viime vuonna kehitysyhteistyöhön noin 0,42 prosenttia bruttokansantulostaan. Vaikka osuus nousi edellisvuodesta, huolena on, että kehitysyhteistyövaroja käytetään yhä enemmän pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin liittyviin kuluihin, kritisoi eurooppalaisten järjestöjen verkosto CONCORD.

Järjestön vuotuisen AidWatch-raportin mukaan EU:n kehitysapu kasvoi viime vuonna 0,01 prosenttia edellisvuodesta. Kehitys on vaatimatonta, sillä 15 EU-maata lupasi jo kymmenen vuotta sitten, että vuoteen 2015 mennessä kehitysyhteistyövarojen osuus niiden bruttokansantulosta on 0,7 prosenttia. Viime vuonna siihen pääsivät samat maat kuin edellisvuonnakin: Luxemburg, Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia.

Raportin mukaan noin 12 prosenttia EU:n avusta on niin sanottua epäaitoa apua, joka ei todellisuudessa hyödytä kehitysmaita. Epäaitoa apua on esimerkiksi osa pakolaiskuluista, joita raportoidaan kehitysyhteistyöksi kasvavassa määrin. Vaarana on, että pian Eurooppa itse on oman kehitysapunsa suurin vastaanottaja, CONCORD varoittaa.

"Ymmärrämme pakolaiskriisin välittömyyden, mutta apua pitäisi käyttää kehitykseen kolmansissa maissa. Maailman köyhimpien ei pitäisi joutua maksamaan Euroopan pakolaiskuluja. Apu on välttämätöntä, jotta voidaan estää ihmisten pakeneminen kodeistaan", sanoo Ruotsin CONCORDin edustaja Jessica Poh-Janrell.

OECD:n sääntöjen mukaan ensimmäisen vuoden pakolaiskulut saa raportoida kehitysyhteistyövaroiksi, mutta moni maa, kuten Malta ja Espanja, venyttävät rajoja ja raportoivat muitakin kuluja. Myös esimerkiksi Alankomaissa, Italiassa, Kyproksella ja Portugalissa kehitysyhteistyövarojen käyttö pakolaiskuluihin on lisääntynyt merkittävästi, raportissa kerrotaan. Käytäntöjä on kuitenkin vaikea arvioida, sillä usein pakolaiskulut raportoidaan nipussa.

Yhteensä EU-maat antoivat viime vuonna 58,3 miljardia euroa kehitysapua. Eniten apua lisäsivät Suomi ja Saksa, 14 prosenttia. Suurimmat leikkaukset tehtiin Liettuassa ja Espanjassa.

Suomi oli bruttokansantulo-osuudella mitattuna kuudenneksi suurin avunantaja: ennätykselliset 0,6 prosenttia meni kehitysyhteistyöhön. Suomi on kuitenkin leikkaamassa ensi vuonna kehitysyhteistyövaroja noin 43 prosenttia, raportissa muistutetaan.