Alkuperäisheimot muodostavat viidenneksen Intian koillisen Odishan osavaltion asukkaista ja puolet alueen köyhistä. Naisten lukutaitoprosentti on ollut lähellä nollaa, mutta valtio yrittää korjata tilannetta.

Rayagadan alueelle on perustettu sisäoppilaitos yksinoman dongria kondh -heimon tytöille. Heimon noin 8 000 jäsentä asuvat 120 kylässä Niyamgirin ylätasangolla.

Vasta aivan viime vuosina ensimmäiset kaksi dongria kondh -tyttöä ovat suorittaneet peruskoulun loppuun. Heimon lukutaitoprosentti on alle kymmenen ja naisilla vain kolme. Intialaisista osaa lukea keskimäärin 74 prosenttia, ja alkuperäisheimoillakin osuus on 47 prosenttia.

Vuodesta 2008 toimineessa alakoulussa on nyt 225 oppilasta. Heimokouluissa keskeyttämisprosentti on 6,4 eli yli tuplasti osavaltion keskiarvo, koulun hallinnosta vastaava Rimadri Trinath Row sanoo.

Värvärit liikkeellä

Dongria kondhit puhuvat kuvin kieltä, joka ei ole sukua Odishan osavaltion kielelle. Rowin mukaan kuvinkielisiä opettajia on vaikea saada, joten kaikki tytöt eivät ymmärrä opetuksessa käytettyä toista kondhien murretta. Lahjakkaammat oppilaat joutuvat tulkkaamaan muille.

Tytöt menestyvät kokeissa huonosti lempeästä arvostelusta huolimatta, opettaja Jayanti Sabar kertoo. Viime vuonna 16 oppilasta selvitti kuitenkin viidennen luokan.

Valtio on pestannut värvääjiä houkuttelemaan dongria kondh -tyttöjä kouluun. "Parhaat mahdollisuudet on viikkomarkkinoilla, jonne heimon jäsenet tulevat myymään ja ostamaan maataloustuotteita", kouluvärvääjä Gola Sikkaka kertoo.

Heimo turvaa edelleen noitatohtoreihin eikä tunne nykyaikaista lääketiedettä. "Selitän vanhemmille, että koulussa tytöt saavat tietoa aivomalarian ja tuberkuloosin lääkitsemisestä, johon noitien konstit eivät tepsi", Sikkaka paljastaa.

Tyttöjä arvostetaan

Dongria kondh -heimon sukupuolijakauma poikkeaa yleisestä: naisia on 1 352 tuhatta miestä kohti, kun Odishan keskiarvot ovat 978/1000. Tyttöjä arvostetaan taloudellisista syistä, koska he keräävät metsän tuotteita, auttavat kotitöissä ja saavat hyvät myötäjäiset.

"Vanhempia huolettaa, kuka hoitaa tilan työt, jos tyttö lähtee kouluun. Tai että tyttö koulua käytyään avioituu heimon ulkopuolelle", kouluvärvääjä Suryanarayan Patra sanoo.

"Kun tytöt palaavat kukkuloilla sijaitseviin koteihin juhlapyhien sekä kylvö- ja korjuukauden aikana, heitä on vaikea saada takaisin kouluun. Vapauteen tottuneina he ahdistuvat neljän seinän sisällä", opettaja Srimati Nundruka kertoo.

Valtio kustantaa tyttöjen koulupuvut ja terveydenhoidon. Jos ei lintsaa tunneilta, saa kuukaudessa 1,5 euron stipendin. Yläkouluun tyttöjä kannustetaan 42 euron stipendillä ja antamalla polkupyörä matkoja varten.

Kannustus on tuottanut tulosta, sillä vielä vuonna 2000 Odishan alkuperäisheimojen tytöistä koulun keskeytti 66 prosenttia ja nyt enää kymmenesosa siitä.