(IPS) -- Kun ekaluokkalainen ei ymmärrä koulunsa opetuskieltä, opintie jää helposti lyhyeksi ja sukupolvinen lukutaidottomuus jatkuu. Näin on käynyt monille Intian alkuperäiskansojen jäsenille, joita on yli sata miljoonaa.

”Oppilaat kyllä laskevat lasikuulia, mutta he eivät pysty kertomaan tulosta, koska bengali on heille vieras kieli”, santhal-heimon koulussa Länsi-Bengalissa opettava Ramakrushna Bhadra valittaa. Hän ratkaisi ongelman vaikeimman kautta opiskelemalla santhalien kielen.

Intia on julistanut koulutuksen kaikkien 6–14-vuotiaiden lasten perustuslailliseksi oikeudeksi. Omankielistä opetusta on lisätty heimoalueilla, joille on myös perustettu sisäoppilaitoksia. Niiden ongelma on opettajien mukaan se, että oppilaat vieraantuvat heimonsa kulttuurista muutamassa kouluvuodessa.

Köyhyys istuu tiukassa

Intiassa elää yli 600 alueellista etnistä ryhmää, joihin kuuluu 104 miljoonaa maan kaikkiaan yli 1 300 miljoonasta asukkaasta.

Alkuperäiskansojen perinteiden yhdistäminen nykyaikaiseen kehitykseen on mutkikasta.

Intialla on lukuisia heimojen elinkeinojen ja ruokaturvan kehittämishankkeita. Heimojen jäsenille on myös varattu kiintiöitä koulutukseen ja julkisiin virkoihin.

Viranomaisten raporteissa myönnetään, että hankkeiden toteutus ontuu sillä seurauksella, että köyhyys istuu heimoalueilla tiukemmassa kuin muualla.

Köyhyys, syrjintä ja korruptio ovat synnyttäneet sitkeähenkisiä sissiliikkeitä monille heimoalueille. Kiistat liittyvät maahan ja luonnonvaroihin, jotka muodostavat heimojen elämäntavan ja kulttuurin perustan.

Kaivoksista kiistellään

Useimmat Intian alkuperäiskansat asuvat metsäisillä seuduilla, joilta on löydetty mineraali- ja hiiliesiintymiä. Se on lisännyt ristiriitoja kaivannaisia hamuavien viranomaisten ja yritysten kanssa.

Perustuslain mukaan viimeinen sana luonnonvarojen hyödyntämisessä on kyläneuvostoilla, mutta niiden yli on kävelty moneen otteeseen. Heimojen tietoisuus oikeuksistaan on viime vuosina kasvanut, ja ne ovat saneet puolelleen vetoomustuomioistuimia ja tuekseen kotimaisia sekä kansainvälisiä järjestöjä. Moni hanke on jäädytetty kiistojen vuoksi.

Alkuperäiskulttuurien murenemista kuitenkin vahvistaa se, että yli puolet heimojen jäsenistä on muuttanut kaupunkeihin ja kadottanut yhteytensä luontoon ja sitä koskevaan arvokkaaseen perimätietoon.