Joukko suomalaisia järjestöjä on huolissaan hallituksen ministeriötyöryhmän uudesta suunnitelmasta, jonka tarkoituksena on ehkäistä ja hallita laitonta maassa oleskelua. Järjestöjen mukaan suunnitelma ei toimi ja pikemminkin murentaa luottamusta yhteiskunnan eri toimijoiden välillä.

" -- Toimenpidesuunnitelma henkii viestiä menneiltä ajoilta ja vie Suomea yhä enemmän valvontayhteiskunnan suuntaan. Meidän Suomeemme eivät kuulu lisääntyvät turvaamistoimet ja vihjepuhelimet emmekä tule vapaaehtoisesti ilmoittamaan 'havaintojamme' vaikeassa tilanteessa olevista lähimmäisistä poliisille", järjestöt sanovat kannanotossaan, joka on julkaistu muun muassa Pakolaisneuvonta ry:n verkkosivuilla.

Viime viikolla julkistettu suunnitelma koskettaa erityisesti niitä turvapaikanhakijoita, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen mutta joita ei ole pystytty poistamaan maasta esimerkiksi siksi, ettei Suomella ole palautussopimusta hakijan kotimaan kanssa.

Suunnitelmassa annetaan muun muassa kunnille ohjeet, joiden mukaan paperittomille on turvattava oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Samaan aikana paperittomien valvontaa aiotaan tehostaan muun muassa lisäämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja markkinoimalla kansalaisille mahdollisuutta ilmoittaa laittomasta työnteosta poliisin vihjepuhelimeen. Vapaaehtoisen paluun mahdollisuutta paperittomille aiotaan tuoda esiin laajasti, muun muassa välttämättömien kiireellisten peruspalveluiden toimittamisen yhteydessä.

Suunnitelman mukaan myös ulkomaalaislain rikkomisen rangaistusasteikkoja tarkastellaan uudelleen. Laki sisältää myös turvaamistoimia, kuten ilmoittautumisvelvoitteen, ja niitä pitää suunnitelman mukaan hyödyntää "vähintäänkin täysimääräisesti". Uudeksi toimeksi kaavaillaan velvoitetta asua tietyssä paikassa. Paperittomat-termiä ei suunnitelman mukaan pitäisi myöskään enää käyttää laittomasti maassa oleskelevista.

Järjestöjen mukaan suunnitelma sisältää avauksia, jotka ovat huolestuttavia oikeusvaltion olemassaolon ja kehityksen kannalta. Vapaaehtoisen paluun markkinoiminen kiireellisissäkin peruspalveluissa valjastaisi perusoikeuksia tukevat palvelut maahanmuuttopolitiikan välineeksi, ne sanovat. Ne myös muistuttavat, että esimerkiksi turvaamistoimia pitäisi käyttää vain silloin, kun kriteerit täyttyvät.