Yli 40 suomalaista järjestöä vaatii, että Suomi korottaa ensi vuonna pakolaiskiintiötään. Siitä on mahdollista päättää huhtikuun lopussa, kun hallitus aloittaa kehysriihen, jossa hahmotellaan ensi vuoden budjettia.

Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on ollut 750 ihmistä vuodesta 2003 lähtien. Vuosina 2014–2015 se nostettiin 1 050:een Syyrian vaikean tilanteen vuoksi, mutta viime vuonna se laskettiin jälleen normaalitasolle. Samaan aikaan maailman pakolaisten määrä on noussut yli 65 miljoonaa, korkeimmalle sitten toisen maailmansodan.

"Jos kiintiö olisi kasvanut samassa suhteessa, sen tulisi olla nykyään yli 2 800. Norja on päässyt tälle tasolle. Suomellakin on varaa parempaan", sanoo Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula järjestöjen tiedotteessa.

Norjan pakolaiskiintiö tälle vuodelle on 3 120.

Osa poliitikoista on näyttänyt vihreää valoa kiintiön nostolle sillä edellytyksellä, että Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä laskee.

"Perustelu ontuu, sillä suojelun tarpeessa olevia ihmisryhmiä ei pidä asettaa vastakkain. On silti aika lunastaa puheet nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on merkittävästi laskenut", muistuttaa Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors.

Suomeen tuli viime vuonna Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan 5 651 turvapaikanhakijaa. Määrä on enemmän kuin esimerkiksi vuosina 2013 ja 2014, mutta huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2015, jolloin tulijoita oli 32 476.

Pakolaiskiintiön pitämistä nykyisellään on kuitenkin perusteltu myös sillä, etteivät kunnat tarjoa pakolaisille kuntapaikkoja. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kampanjoi vaalien alla kuntapaikkojen puolesta ja sai yli 2 100 sitoutumaan pakolaisten vastaanoton edistämiseen kunnissa. Nyt, kun kunnat haluavat kantaa vastuunsa tilanteessa, eduskunnan on ryhdyttävä samaan, se vaatii.

Järjestöt keräävät nimiä vetoomukseen, joka on määrä luovuttaa sisäministeri Paula Risikolle (kok). Torstaiaamuun mennessä nimiä oli kertynyt runsaat 6 100.