Suomen kauppaa tukeva kehitysyhteistyö uudistuu. Kehitysministeri Heidi Hautalan ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin mukaan uudessa toimintasuunnitelmassa tullaan keskittymään aiempaa enemmän naisten ja nuorten työllistymiseen, yrittäjyyteen sekä köyhimpien kehitysmaiden tukemiseen.

Ministerit esittelivät seuraavan nelivuotiskauden toimintasuunnitelmaa Helsingissä marraskuun lopussa.

"Ideana on yksinkertaisesti se, että kaupankäyntimahdollisuuksia parantamalla voidaan luoda hyvinvointia ja lieventää köyhyyttä", sanoo Hautala. Hänen mukaansa keinoja tähän ovat esimerkiksi taloudellisen infrastruktuurin, kulutusmahdollisuuksien sekä yksityisen sektorin liiketoimintaympäristön kehittäminen.

Tähän mennessä aloitteen puitteissa on osallistuttu muun muassa naisten ihmisarvoisen työn parantamiseen Egyptissä ja Tunisiassa, Laosin metsätalouden kehittämiseen ja tuettu naisten pienrahoituspalveluja edistävää Women's World Banking -verkostoa, kerrotaan ministeriöstä.

Kauppaa tukevan kehitysavun osuus koko kehitysavusta on ministeriön mukaan kasvanut viime vuosina ja sen osuus on suurimmillaan ollut yli neljännes koko kehitysavusta. Tulevan toimintakauden määrärahoista ei ole tarkkaa arvioita, sillä niistä päätetään tarkemmin aluetasolla.

Tiedossa sen sijaan on jo, että erityisesti työpaikkojen luomista yksityiselle sektorille ja ihmisoikeuksien merkitystä tullaan painottamaan, ministeriöstä kerrotaan. Samalla suomalaista liike-elämää kannustetaan osallistumaan kestävän kehityksen edistämiseen kehitysmaissa. Uudessa aloitteessa ulkoministeriö on vahvistanut muun muassa Finfundin toimintamahdollisuuksia, jolla tuetaan suoraan köyhiä ihmisiä osallistavaa liiketoimintaa.

Järjestöiltä varautunut kiitos

Järjestöt olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä uuden ohjelman sisältöön. Suomen World Visionin Aasian aluepäällikkö Miikka Niskasen mukaan vastaavaa avausta on perinteisen kehitysavun rinnalle odotettu kentällä jo pitkään. Aloitteen sisältö toisti hänen mielestään kuitenkin paljolti vanhaa.

"Kansalaisyhteiskunnan rooli on määritelty melko suppeaksi ja perinteiseksi. Kansalaisyhteiskunnalla ei näytä olevan roolia yritysten yhteistyökumppanina eikä se kata taloudellista kehitystä tai osallistavaa liiketoimintaa", Niskanen sanoo.

Niskasen mielestä suunnitelmassa ei oteta selvästi kantaa kaikkein köyhimpiä osallistavaan, BOP–tyyppiseen liiketoimintamalliin ja lisäksi ohjelman nuorisotyöllisyyden parantaminen on jäänyt ohueksi.

Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö on maailmanlaajuisesti kasvanut merkittävästi sen lanseeraamisen jälkeen vuonna 2005. Kyseessä poliittinen aloite, jolla pyritään lisäämään kauppaa tukevan kehitysyhteityön määrää osana virallista kehitysapua. Kauppaa tukevan kehitysyhteistyön osuus maailmanlaajuisesti virallisesta kehitysavusta on tällä hetkellä noin neljännes.