Valtiovarainministeriön tänään julkistamassa budjettiesityksessä ei kohdisteta lisäleikkauksia kehitysyhteistyövaroihin. Tuki varsinaiselle kehitysyhteistyölle jopa hieman nousee edellisvuoden 498 miljoonasta 535,2 miljoonaan euroon.

Varsinaisia kehitysyhteistyövaroja leikattiin kuitenkin viime vuonna rajusti jopa 330 miljoonaa euroa eli noin 43 prosenttia. Kehitysyhteistyövaroja päätettiin kevään kehysriihessä leikata vielä 25 miljoonaa euroa lisää, mutta tämä leikkaus astuu voimaan vasta vuonna 2018.

Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan olevan vuonna 2017 yhteensä noin 876 euroa, joka vastaa tämän hetkisen ennusteiden mukaan noin 0,4:ää prosenttia bruttokansantulosta. Se on kaukana YK:n suosituksesta, jonka mukaan kehittyneiden maiden tulisi ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta kehitysyhteistyöhön.

"Tämä esitys vahvistaa sitä kehityspolitiikan suunnanmuutosta, joka käynnistyi viime syksyn rajuilla kehitysyhteistyöleikkauksilla", kommentoi kehitysrahoituksen asiantuntija Niina Mäki Kepa ry:stä.

Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään kuitenkin vain 535 miljoonaa euroa, sillä osa varoista ohjataan kehitysmaainvestointeihin finanssisijoituksina ja lainoina. Kehitysyhteistyölainoihin esitetään 100 miljoonaa euroa ja kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin 30 miljoonaa euroa. Teollisen yhteistyön rahaston Finnfundin pääoman korottamiseen esitetään 10 miljoonaa euroa. Viime vuonna rahasto sai tuntuvan 100 miljoonan euron pääomituksen. Kehitysyhteistyö nojaa siis entistä enemmän yksityiseen sektoriin.

"Yritykset toimivat harvoin kaikkein köyhimmissä maissa, joten se, että kehityspolitiikassa painotetaan nyt yksityisen sektorin roolia, tarkoittaa osaltaan sitä, että leikataan kaikkein köyhimmiltä", Mäki kommentoi.

Suomen kehitysyhteistyövarojen osuus kaikkein köyhimmille maille on notkahti tänä vuonna 0,14 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja ensi vuonna se on edelleen vain 0,15 prosenttia. YK:n kansainvälinen tavoite on 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta ja Suomi on tähän sitoutunut.

Positiivista on Kepan mukaan kuitenkin se, että kehitysyhteistyöstä ei leikattu lisää vaan kokonaissumma on hieman jopa noussut. Monenkeskiseen, maa- ja aluekohtaiseen yhteistyöhön on luvassa jonkin verran enemmän rahaa, mutta kehitysyhteistyön tiedotuksesta ja arvioinnista leikataan.

Tuki kansalaisjärjestöille säilyy niukkana

Kansalaisjärjestöjen tuki kehitysyhteistyöhön säilyy esityksessä kuitenkin samana kuin tänä vuonna eli 65 miljoonassa eurossa. Järjestöiltä leikattiin tänä vuonna rajusti, yhteensä 49 miljoonaa euroa. Kansalaisjärjestöjen osuus kehitysyhteistyön kokonaismäärärahoista on nyt noin 12 prosenttia.

Myöntö- ja sopimusvaltuudet nousevat edellisvuoden 299 miljoonasta 365,8 miljoonaan euroon, mutta kansalaisjärjestöjen osalta ne laskevat 29 miljoonasta 3,7 miljoonaan euroon.

"Tämä on selkeä arvovalinta. Olemme huolissamme siitä, että järjestöjen työ vaikeutuu entisestään. Lähes olemattomat myöntö- ja sopimusvaltuudet, joiden pohjalta kehitysyhteistyötä suunnitellaan tuleville vuosille vaarantavat toiminnan pitkäjänteisyyttä entisestään", sanoo Mäki.

Järjestöille tärkeä viestintä- ja globaalikasvatustuki on kuitenkin tänä vuonna sisällytetty kansalaisjärjestön tukeen toisin kuin viime vuonna, sillä tukea jaetaan nykyisellään vain joka toinen vuosi.

Finnfundin viimevuotisen pääomituksen lukuja on korjattu.