85 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai erittäin tärkeänä, selviää ulkoministeriön tänään julkaisemasta kyselytutkimuksesta.

Kyselyn tehneen Taloustutkimuksen tutkimuspäällikön Juho Rahkosen mukaan kyseessä on pitkäaikainen trendi. Vaikka kehitysyhteistyön kannatus yleisesti on viime vuosina pysynyt suhteellisen samoissa lukemissa, niiden osuus, jotka pitävät kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä, on selvästi kasvanut.

Rahkosen mukaan ilmiö liittyy toisaalta maailman muuttumiseen yhä levottomammaksi, toisaalta taloustilanteeseen – kannatus notkahti 2010-luvun alkupuolella, jolloin Suomen taloudella meni huonosti. Kannatuksen kasvussa on kuitenkin kyse hänen mukaansa myös laajemmasta arvomuutoksesta.

”Yleisesti ottaen suomalaisessa yhteiskunnassa on viime vuosikymmeninä tapahtunut pehmeiden arvojen nousu. Pehmeät, humaanit arvot ovat entistä suositumpia. Voi puhua arvomuutoksen megatrendistä. Esimerkiksi vihreiden kannatuksen viimeaikaista nousua voi pitää indikaattorina tästä kehityksestä ”, hän sanoi tutkimuksen julkistustilaisuudessa tänään.

Kysely tehtiin toukokuussa 1 007 suomalaiselle. Siinä kysyttiin myös ensimmäistä kertaa avoimella kysymyksellä, mitä ihmisille tulee mieleen sanoista kehitysyhteistyö ja kehityspolitiikka. Vastaukset olivat voittopuolisesti myönteisiä. Kehitysyhteistyöleikkauksia kannattavien osuus puolestaan laski viime vuodesta ja määrärahojen nostoa kannattavien osuus kasvoi.

Kriittiset mielipiteet kehitysyhteistyötä kohtaan pääsevät kuitenkin usein helpommin esiin. Kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) kertoi huomanneensa asian etenkin sosiaalisessa mediassa viestiessään kehitysmaamatkoistaan tai hankkeiden tuloksista.

”Täytyy sanoa, että jopa enemmistö kommenteista on negatiivisia. Yllättävän paljon on hyvin Suomi-keskeistä, ’ei meidän tarvitse auttaa muita’ -kritiikkiä. Se ei kuitenkaan vastaa sitä, mitä tilastollinen analyysi kertoo suomalaisten ajatuksista”, hän totesi.

Infoähky vie huomion muualle

Myönteisistä mielipiteistä huolimatta suomalaisten usko kehitysyhteistyön tehokkuuteen on viime vuosina laskenut. Osuus notkahti viime vuonna 13 prosenttiyksikköä 61 prosenttiin, jossa se pysyi myös tänä vuonna.

Rahkosen mukaan syynä voi olla se, että samaan aikaan, kun kehitysyhteistyötä pidetään yhä tärkeämpänä, siltä myös vaaditaan enemmän tuloksia.

Ulkoministeriössä puolestaan juuri tuloksista ja tehokkuudesta kertominen on tunnistettu selkeäksi haasteeksi. Mykkänen kertoi, että tulostavoitteita on nyt lisätty esimerkiksi kehitysyhteistyön maaohjelmiin aiempaa enemmän, ja kun eduskunta saa ensi vuonna eteensä selonteon kehitysyhteistyöstä, tuloksista on tarkoitus kertoa entistä konkreettisemmin.

Kyselyn mukaan kuitenkin myös suomalaisten tietämys kehitysyhteistyöstä on heikentynyt. Aiempaa harvempi on kuullut YK:n vuonna 2015 hyväksymistä kestävän kehityksen tavoitteista ja kolmannes on sitä mieltä, ettei tietoa kehitysyhteistyöstä ole saatavilla riittävästi.

”Yleinen infoähky voi vaikuttaa. Ihmisillä on paljon enemmän ajanvietettä ja tietoa tulee tulvimalla. Tässä mediaympäristössä ei välttämättä helposti törmää kehitysyhteistyökysymyksiin”, Rahkonen arvioi.

Viime vuosina myös kansalaisjärjestöillä on ollut aiempaa vähemmän rahaa käytettävissään kehitysyhteistyöstä viestimiseen, sillä viestintä- ja globaalikasvatustukea on leikattu. Mykkänen muistutti, että tänä vuonna aiempaa useampi vastaaja kuitenkin kertoi saaneensa tietoa nimenomaan järjestöiltä. Osuus oli 12 prosenttia, kun viime vuonna se oli vain 7 prosenttia. Vuonna 2015 osuus oli 13 prosenttia.