Ulkoministeriön tietoon tuli viime vuonna 30 epäilyä Suomen kehitysyhteistyövarojen väärinkäytöstä. Määrä on hieman vähemmän kuin viime vuonna, mutta ylipäätään epäilyjen määrä on vuodesta 2010 alkaen noussut, käy ilmi ministeriön julkistamista uudesta tilastosta.

Tilaston mukaan yli puolessa käsittely on vielä kesken. Yleisimmin väärinkäytetty summa on 5 000–30 000 euroa, ja väärinkäytöksen tapa vaihtelee esimerkiksi kirjanpitovirheistä perusteettomiin palkkioihin. Osa väärinkäytöksistä on tahattomia, ministeriö kertoo.

Viimevuotisista ilmoituksista 25 tuli ilmi ulkoministeriön omien sisäisten kanavien kautta tavanomaisessa seurannassa. Loput viisi tulivat ministeriön kesäkuussa 2014 käyttöön ottaman sähköisen ilmoitusjärjestelmän kautta. Sen avulla kuka tahansa voi ilmoittaa kehitysyhteistyövarojen väärinkäytöksiin liittyvistä epäilyistään.

Palvelun alun perin julkistanut viime kauden kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr) arvioi, että palvelun kautta voitaisiin saada jopa kymmeniä ilmoituksia vuosittain. Vuonna 2014 ilmoituksia tuli kuitenkin vain 12. Viime vuoden viidestä ilmoituksesta suurin osa todettiin aiheettomiksi.

Väärinkäytösten ja epäselvien tapausten osuus kaikesta kehitysyhteistyöstä on ministeriön mukaan noin 1–2 promillea. Takaisin perittävänä on tällä hetkellä yhteensä 289 000 euroa.