Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö Kepa on huolissaan kehitysyhteistyön kohtalosta tulevalla hallituskaudella.

Hallituksella on kovat paineet leikata kehitysyhteistyöbudjettia tiukan taloustilanteen takia. Kepan hallituksen puheenjohtajan Elina Vuolan mukaan Suomen köyhiä ei pidä kuitenkaan asettaa vastakkain muiden maiden köyhien kanssa.

"Ilmastonmuutos, konfliktit ja niiden synnyttämät pakolaisvirrat vaikuttavat meihin kaikkiin. On myös talouden kannalta järkevää huolehtia, että yhteiskunnalliset olot Suomen ulkopuolella ovat vakaat, äärimmäinen köyhyys vähenee ja mahdollisimman monesta kehitysmaasta tuleekin kauppakumppanimme, kuten on käynyt jo esimerkiksi Vietnamin ja Namibian kanssa", Vuola sanoo järjestön kannanotossa.

Suomi on aiemmin luvannut ohjata vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön, mutta osuus on edelleen vain noin 0,6. Nostojen sijaan kaikki hallitusneuvotteluihin nyt osallistuvat puolueet ilmoittivat ennen vaaleja olevansa valmiita uusiin kehitysyhteistyöleikkauksiin.

Vuola muistuttaa, että enemmistö eduskuntapuolueista on 0,7-sitoumuksen takana. Hänen mielestään Suomen sanat ja teot ovat ristiriidassa, jos kehitysyhteistyöstä taas leikataan.

"Nepalin maanjäristyksen jäljiltä miljoona lasta odottaa apua. Välimerellä on kuollut alkuvuoden aikana lähes kaksituhatta sotaa, vainoa ja köyhyyttä pakenevaa ihmistä. Syyrian konfliktin aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen määrä on mittaamaton. On selvää, että tarvitsemme tulevalta hallitukselta rohkeita ja määrätietoisia toimia maailmanlaajuisten kriisien ja haasteiden ratkaisemiseksi", hän toteaa.

Kestävä kehitys valtioneuvoston kanslialle?

Kuluvaa vuotta pidetään kehityskysymysten kannalta erityisen tärkeänä, sillä tänä vuonna maailman on määrä päättää yhteisistä kestävän kehityksen tavoitteista sekä kansainvälisestä ilmastosopimuksesta.

15 suomalaisjärjestöä muistuttaa hallitusneuvottelijoita kestävän kehityksen teemojen tärkeydestä eilen julkaistussa avoimessa kirjeessään. Niiden mukaan Suomi on vienyt tavoitteita hyvin eteenpäin, mutta nyt on huolehdittava myös niiden toteuttamisesta.

Järjestöt suosittelevat, että kestävää kehitystä koordinoitaisiin jatkossa valtioneuvoston kanslian alaisuudesta. Tähän asti  kestävä kehitys on ollut lähinnä vain ulko- ja ympäristöministeriöiden agendalla, ne toteavat.