Noin 1,2 miljardia ihmistä 111 maassa elää moniulotteisessa köyhyydessä, laskevat YK:n kehitysohjelma (UNDP) ja Oxfordin yliopisto tuoreessa moniulotteista köyhyyttä käsittelevässä raportissaan.

Määrä on 1,7-kertainen, jos sitä verrataan perinteiseen köyhyyden määritelmään, joka viime vuosina on tarkoittanut alle 1,9 dollarilla päivässä eläviä. 

Eroa selittää se, että raportissa otetaan huomioon koulutustaso, terveyspalvelut sekä elintasoon liittyvät asiat, kuten asumisen laatu, juomavesi, sanitaatio ja sähkö. Ihminen voidaan siis määritellä köyhäksi, jos hänellä ei esimerkiksi ole sähköjä, jos vesipisteelle on yli puolen tunnin matka tai jos hänen asuntonsa lattia on maata.

Raportin mukaan köyhyysprofiilit vaihtelevat alueittain. Suurin osa moniulotteisesti köyhistä elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Afrikassa sähkön ja puhtaan veden puute on Etelä-Aasiaa yleisempää.

Määrällisesti eniten moniulotteisesti köyhiä on Intiassa, 229 miljoonaa. 

Monesti tietyt köyhyyden muodot kulkevat käsi kädessä. Yli puolella moniulotteisesti köyhistä ei esimerkiksi ole sähköä eikä puhdasta ruokaöljyä, vaan he joutuvat laittamaan ruokansa esimerkiksi avotulella. Noin 40 prosenttia köyhistä kärsii sekä ravinnon että sanitaation puutteesta, mikä tarkoittaa, että he ovat alttiimpia taudeille. 

Raportin mukaan näitä kaavoja pitää ymmärtää paremmin, jotta voidaan löytää tehokkaampia tapoja puuttua köyhyyteen. 

”Esimerkiksi Laosissa perheet, joilla ei ole ruokaöljyä, eivät pysty lähettämään lapsia aina kouluun, koska lapset joutuvat keräämään polttopuita. Kyläkoulun rakentaminen ei siis välttämättä riitä, ellei myös polttoaineongelmaa korjata”, sanoo yksi raportin tekijöistä, Tasneem Mirza tiedotteessa.

YK:n tavoitteena on vähentää köyhien määrää 100 miljoonalla vuoteen 2025 mennessä. Raportin mukaan se on yhä mahdollista ja ennen koronapandemiaa 72 maata oli merkittävästi vähentänyt köyhyyttä. Menestystä on nähty esimerkiksi Nepalissa, jossa investoinnit sanitaatioon ovat parantaneet puhtaan veden saantia sekä lasten ravitsemusta ja vähentäneet lapsikuolleisuutta, kun ripuli on vähentynyt.

Raportti kattaa 6,1 miljardia ihmistä 111 maassa. He edustavat 92:ta prosenttia maailman väestöstä. Data on kerätty pääosin ennen koronapandemiaa.