Kuumana käyvän kuntavaalikampanjoinnin mahdolliseen vihapuheeseen aiotaan puuttua tänä vuonna uudella tavalla. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Ihmisoikeusliitto hyödyntävät it-asiantuntijoiden kehittämää automaattista tekstianalyysia, jonka avulla voidaan seuloa koneellisesti kunnallisvaaliehdokkaiden julkista sosiaalisen median viestintää ja tunnistaa vihapuhe laajastakin aineistosta.

Vielä tuloksia ei ole saatavilla, mutta kampanjoinnin kiihtyessä analyysi voi osoittaa tarpeellisuutensa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan jo viime eduskuntavaalien yhteydessä kansalaisilta tuli yhteydenottoja muun muassa rasistisista vaalimainoksista.

"Vihapuhe ei näissä vaaleissa välttämättä lisäänny verrattuna eduskuntavaaleihin, mutta kun ajattelee maailmanlaajuista tilannetta, kuten Yhdysvaltain vaaleja, niin on ollut selvästi nähtävissä, että samanlainen ajattelu ja ylipäätään suorempi retoriikka on levinnyt Eurooppaankin. Siinä mielessä voi ajatella, että vihapuhetta voi olla meilläkin, vaikka kyse onkin kunnallisvaaleista", hän sanoo.

Algoritmi oppii vihapuheen

Automaattista tekstianalyysiä on aiemmin sovellettu muun muassa influenssa-aaltojen ennustamisessa. Sen käyttämistä vihapuheen seulonnassa ovat kehittäneet suomalainen, tiedon avoimuuteen pyrkivä Open Knowledge Finland -järjestö sekä useiden yliopistojen tutkimushankkeet.

Seulonta perustuu algoritmiin, joka puolestaan on kehitetty parin tuhannen sosiaalisen median viestin laajuisen pohja-aineiston avulla. Pohja-aineisto on valikoitu esimerkiksi erilaisista rasistisista ja ei-rasistisista keskusteluryhmistä sekä Suomi24-keskustelufoorumilta ja luokiteltu sitten manuaalisesti eri luokkiin sen perusteella, miten lähellä vihapuhetta se on, kertoo järjestön toiminnanjohtaja Teemu Ropponen.

Algoritmi hyödyntää pohja-aineistoa luokitellessaan kunnallisvaaliehdokkaiden some-viestejä. Sen vihapuheeksi havaitsema aineisto välitetään yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja Ihmisoikeusliitolle, joiden henkilökunta selvittää, onko kyseessä aito vihapuhe ja onko tarvetta jatkotoimiin. Ajan mittaan algoritmi kehittyy paremmaksi luokittelun tarkentuessa.

Vihapuheen määritelmänä on käytetty Euroopan neuvoston kantaa. Sen mukaan vihapuhetta ovat kaikki ne ilmaisun muodot, jotka levittävät, yllyttävät, edistävät tai oikeuttavat suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa. Kaikki vihapuhe ei täytä rikoksen tunnusmerkkejä.

Algoritmin hyödyntäminen vaaleissa on vasta kokeilu. Siinä on vielä omat haasteensa, kuten se, että se voi analysoida vain niitä ehdokkaita, jotka ovat ilmoittaneet vaalikoneissa Twitter-tilinsä ja joilla on julkinen Facebook-seinä. Ropponen pitää mekanismia silti tärkeänä.

"Nykyäänhän kukin poliitikko on oma mediansa. Vastuullinen seuranta on tärkeää, sillä kaikki puhe ei tule sanomalehtien tai muiden perinteisten medioiden kautta ulos", hän muistuttaa.

Ei julkisuutta rasisteille

Vihapuhesovellus on osa Ihmisoikeusliiton ja yhdenvertaisuusvaltuutetun kampanjaa, jonka tarkoituksena on kitkeä rasismia kuntavaaleista. Yli 3 500 ihmistä on allekirjoittanut niiden rasismin vastaisen vetoomuskirjeen, joka toimitettiin eduskuntapuolueille viime viikolla. Lisäksi puolueet lobattiin joulun alla uusimaan sitoutumisensa Euroopan rasismin vastaiseen peruskirjaan.

Kirsi Pimiän mukaan toiveissa on, että kampanjointi toimisi kuntavaaleissa ennaltaehkäisevästi. Mikäli vihapuhetta löytyy verkkoseulonnan perusteella tai muuten, ollaan yhteydessä puolueisiin, joilla on velvollisuus toimia sitoumuksensa pohjalta.

Kriittisimmissä tapauksissa voidaan tehdä ilmoitus poliisille, syyttäjälle tai viedä asia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan häirintätapauksena, mutta vasta vaalien jälkeen.

"Ajatus on, että emme tarjoa ilmaista julkisuutta ehdokkaille, jotka sortuvat vihapuheeseen", Pimiä toteaa.