Laiton elinkauppa kiihtyy - ”Rikkailla on mahdollisuus ostaa elimiä, ja köyhät päätyvät myymään niitä”
Laiton elinkauppa on viime vuosina lisääntynyt esimerkiksi Intiassa, Pakistanissa, Egyptissä ja Meksikossa. Maailman terveysjärjestön asiantuntijan mukaan prosessi muuttuu yhä julkeammaksi.
Elinsiirto pelastaa ihmishenkiä, mutta viime vuosina ongelmaksi on noussut laiton elinkauppa. Kuva: Aaron Gilson / CC BY-NC-ND 2.0.
(IPS) -- Maailmassa tilastoitiin yli 126 000 elinsiirtoa vuonna 2015. Koska kysyntää on paljon enemmän, se on synnyttänyt laittomat elinmarkkinat. Uhreiksi joutuvat köyhät eri puolilla maailmaa.
Aitoja ”varaosia” ihmiselle saadaan ainoastaan eläviltä tai kuolleilta elinluovuttajilta. Koska vapaaehtoisia luovuttajia ei ole riittävästi, toimintaa on alettu kannustaa rahalla. Laiton elinkauppa on viime vuosina kiihtynyt esimerkiksi Intiassa, Pakistanissa, Egyptissä ja Meksikossa. Eniten siirretään munuaisia, maksoja ja sydämiä.
Elinsiirtoihin erikoistunut kirurgi Francis Delmonico on nähnyt monenlaisia käytäntöjä tehtävässään Maailman terveysjärjestön WHO:n neuvonantajana. Hän pitää tilannetta synkkänä.
”Rikkailla on mahdollisuus ostaa elimiä, ja köyhät päätyvät myymään niitä. Matkustamalla Intiaan voi saada uuden elimen paikalliselta tai Afrikasta tuodulta luovuttajalta. Sitä tapahtuu päivittäin, ja prosessi muuttuu yhä julkeammaksi”, Delmonico kertoo.
Helmikuussa maailman lehtiin levisi juttu intialaisesta miehestä, joka myi vaimonsa munuaisen tämän tietämättä. Nainen joutui hengenvaaraan, kun jäljelle jäänyt munuainen tulehtui.
Rahalla jonon ohi
Delmonico muistuttaa, että epäoikeudenmukaisuutta liittyy elinsiirtoihin myös esimerkiksi Yhdysvalloissa. Lähi-idästä ja Japanista saapuvat äveriäät henkilöt ohittavat paikalliset, jotka ovat voineet jonottaa kuolleelta vapautuvaa sydäntä jo pitkään.
”Jos on rahaa, uuden elimen voi aina ostaa”, Delmonico sanoo.
Kiinalla oli aiemmin tapana ottaa elimiä kuolemaantuomituilta rikollisilta, mitä pidettiin eettisesti arveluttavana. Käytäntö kiellettiin lopulta 2015.
”Kiinaa painostettiin muuttamaan käytäntöä sillä uhalla, että sieltä tulevia artikkeleita ei enää julkaista kansainvälisissä lääketieteen raporteissa. Koska Kiina pyrkii maailman johtoon lääketieteen ja varsinkin elinsiirtojen osaajana, se taipui kieltoon”, Delmonico kertoo.
Vapaaehtoisten elinluovuttajien määrä nousi Kiinassa 4 080:een vuonna 2016, kun heitä oli 37 vuonna 2010.
Iranin tilanne huolestuttaa Delmonicoa, koska maa ylläpitää ainoana maailmassa laillista elinkauppaa. Hänen mukaansa kauppaan liittyy korruptiota, joka estää köyhiä saamasta siirrännäisiä. ”Kulissien takana luovuttaja tinkii lisää hintaa ja ostajan on suostuttava.”
Uskonto ei estä
Islamin, katolilaisuuden ja juutalaisuuden piiristä kuuluu ajoittain näkemyksiä, joiden mukaan kyseinen uskonto kieltää elinsiirrot. Delmonicon mukaan missään ei kuitenkaan kielletä kuolleen henkilön elimen vastaanottamista, joten elinten testamenttaaminenkin on siten käytännössä sallittua.
Global Financial Integrity (GFI) arvioi vuodentakaisessa raportissaan, että laittoman elinkaupan arvo saattaa olla yli miljardi euroa vuodessa. Ihmiskaupassa ylipäätään liikkuu jopa 125 miljardia euroa, ja se kuuluu maailman tuottoisimpiin rikoksiin huumekaupan ohella.
Delmonicon mukaan elinkaupan suitsiminen vaatii täydellistä läpinäkyvyyttä: jokainen luovuttaja ja vastaanottaja kirjataan ylös, ja kaikki tieto on terveysviranomaisten saatavilla. Koko prosessin on oltava kunkin maan terveysministeriön valvonnassa, jotta voidaan estää luovuttajien hyväksikäyttö sekä vähentää komplikaatioiden ja kuolemantapausten vaaraa.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia