Ulkoministeriö on julkaissut lopullisen version raportista, joka käsittelee Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuutta. Raportin tekijän, Maailmanpankin johtoportaassa aiemmin työskennelleen tohtori Ritva Reinikan mukaan lopullisessa versiossa on tarkennettu muun muassa kansalaisjärjestöjen toimintaan liittyviä arvioita.

Reinikan raportin ensimmäinen versio julkaistiin kesäkuun alussa. Kansalaisjärjestöjä käsittelevässä osiossa ihmeteltiin erityisesti ulkoministeriön tukemien järjestöhankkeiden suurta määrää, evaluaatioiden puutetta sekä sitä, että järjestöjen kehitysyhteistyö ei tunnu täydentävän ulkoministeriön omaa kehitysyhteistyötä, vaikka monet hankkeet toteutetaan samoissa maissa. Raportissa suositeltiinkin harkitsemaan, pitäisikö järjestöjen kehitysyhteistyöohjelmat integroida paremmin ulkoministeriön omaan työhön.

Raportissa sanottiin myös, että jopa joidenkin kansalaisjärjestöedustajien mukaan 20–30 prosenttia kansalaisjärjestöhankkeista voitaisiin leikata ilman mainittavia kehitysvaikutuksia.

Järjestöt kritisoivat raporttia ulkoministeriön järjestämässä keskustelutilaisuudessa kesäkuussa. Niiden mukaan järjestöjen itsenäisyys vaarantuu, jos ne nähdään vain ulkoministeriön työn toteuttajina. Myös tuloksista kertovia evaluaatioita on niiden mukaan teetetty.

Tänään ilmestyneessä Reinikan raportin lopullisessa versiossa maininta 20–30 prosentin leikkauksesta on poistettu. Suosituksiin on lisätty maininta kansalaisjärjestöjen riippumattomuuden tärkeydestä, jos ulkoministeriön ja järjestöjen kehitysyhteistyötä lähennetään.

"Lähentämisen ei ole tarkoitus heikentää kansalaisjärjestöjen itsenäisyyttä, vaan saada aikaan entistä parempia tuloksia", Reinikka toteaa ulkoministeriön tiedotteessa.

Raportti laadittiin vastauksena eduskunnan viimevuotiseen pyyntöön teettää riippumaton arvio Suomen kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta. Sen mukaan Suomen kehitysyhteistyö edustaa yleisesti hyvää keskitasoa mutta on pirstaleista.