Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Mahad Ahmed (sd), 37, on optimistinen. Hän on ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntaan ja uskoo, että hänellä on mahdollisuuksia päästä myös läpi.

“Puolueella on meihin luottamusta. Siksi meidät on asetettu ehdolle”, hän sanoo ja viittaa kolmeen muuhun sdp:n Helsingin vaalipiirin maahanmuuttajataustaiseen ehdokkaaseen.

Eduskuntapuolueista myös ainakin vasemmistoliitolla, vihreillä, rkp:llä, kokoomuksella ja kristillisdemokraateilla on Helsingin vaalipiirissä maahanmuuttajataustaisia eduskuntavaaliehdokkaita, yhteensä suunnilleen parikymmentä.

Läpipääsyn todennäköisyys on kuitenkin pieni: nykyisessä eduskunnassa on vasta kolme sellaista ehdokasta, jotka ovat syntyneet muualla kuin Suomessa.

Maahanmuuttajien äänestysaktiivisuus heikko

Vähintään kaksi vuotta Suomessa asuneet maahanmuuttajat ovat voineet vuodesta 1992 asti äänestää kunnallisvaaleissa. Eduskunta- ja presidentinvaaleihin voivat osallistua vain Suomen kansalaiset. 

Kunnallisvaaleissa maahanmuuttajataustaiset ehdokkaat ovat menestyneet hyvin, mutta eduskuntaan pääsy on osoittautunut vaikeaksi. Heitä on yhä vähän, verrattuna heidän kasvavaan määräänsä.

Yhtenä syynä voidaan pitää maahanmuuttajien heikkoa äänestysintoa. Esimerkiksi vuonna 2012 äänioikeutettujen maahanmuuttajien äänestysprosentti kunnallisvaaleissa oli vain 19, kun se muuten oli 58,2.

Jotkut arvelevat, että vähäinen maahanmuuttajataustaisten ehdokkaiden määrä voi johtua myös siitä, etteivät pääpuolueet halua luovuttaa avainpaikkoja maahanmuuttajille, joilla on vähemmän mahdollisuuksia menestyä.

Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomessa on yhä vähän maahanmuuttajia. Vuoden 2019 lopulla Suomessa oli 265 000 ulkomaan kansalaista ja yhteensä 420 000 maahanmuuttajataustaista. Ruotsissa heitä oli vuonna 2015 noin 1,6 miljoonaa.

Ahmed toivoo, että maahanmuuttajat osallistuisivat aktiivisesti politiikkaan. Vasta, kun heitä on enemmän ehdolla, myös muut maahanmuuttajataustaiset ja etenkin nuoret äänestävät enemmän, hän uskoo.

“Rakennetaan kaikki tätä maata yhdessä”, hän toivoo.

Ahmedilla on jo vaalikampanjoinnista kokemusta, sillä hän on ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu Helsingissä. Hänet valittiin ensiyrittämällä valtuustoon vuonna 2021.

Helppoa se ei ollut, hän muistelee. Ensin piti päästä puolueen ehdokkaaksi, mikä vaati työtä. Sen jälkeen piti hankkia äänestäjien tuki. Maahanmuuttajien vähäisemmän äänestysaktiivisuuden takia se oli erityisen haastavaa.

Liika vapaa-aika vie huonoille teille

Ahmed saapui Suomeen 22 vuotta sitten yksin vain 15-vuotiaana ja kärsi traumoista, joita oli saanut nähtyään kuolleita kaduilla synnyinmaassaan Somaliassa.

Hän asui vuoden verran vastaanottokeskuksessa “keskellä metsää” Perniössä lähellä Turkua odottaen oleskelulupaa ja toivoen, että muut perheenjäsenet saisivat luvan saapua Suomeen.

Ahmed muistelee, kuinka hänen koulutoverinsa ylpeilivät hänelle kesätyöpaikoistaan ja hienoista vaatteistaan. Osa kertoi jo säästäneensä riittävästi rahaa ajokorttiin.

Ahmed puolestaan oli hakenut kesätöitä kolme vuotta eikä päässyt koskaan edes haastatteluun. Hän alkoi tuntea samaa turhautumista, joka on saanut monet nuoret liittymään katujengeihin ja käyttämään huumeita.

Hänen mielestään nuoret tarvitsevat ilmaisia harrastuksia, mikäli heillä ei ole siihen varaa, sekä kunnollista opinto-ohjausta ja ammatillista opastusta.

”Olen sanonut aina, että vapaa-aika on nuorten pahin ongelma”, hän sanoo.

Osa ongelmaa on syrjintä, jota maahanmuuttajataustaiset lapset kohtaavat usein jo koulussa. Nuoret saattavat päätyä ammattikouluun vain opettajan suosituksesta, eivät oman kiinnostuksensa perusteella.

Maahanmuuttajataustaiset lapset myös laitetaan usein eri luokille pelkästään taustan perusteella, eivätkä lapset aina ymmärrä, miksi, Ahmed sanoo.

Ne lapset, jotka eivät puhu riittävän hyvin suomea, laitetaan Suomessa niin sanotulle S2-luokalle. Järjestelmä on herättänyt viime aikoina keskustelua, koska tutkimusten mukaan heidän oppimistuloksensa ovat muita heikommat. 

Ahmedin mukaan jaottelu on usein mielivaltainen ja perustuu ulkomaalaiselta kuulostaviin nimiin. Hänen omakin poikansa on laitettu S2-luokalle huolimatta siitä, että tämä puhuu sujuvaa suomea, joka on hänen toinen kotikielensä. Tilanne korjattiin myöhemmin; opettajan mukaan kyseessä oli virhe.

Ei vain maahanmuuttaja

Ahmedin perheenjäsenet pääsivät lopulta Suomeen ja ovat sopeutuneet hyvin.

“Kaikilla on työpaikka ja osalla on oma firma”, hän kertoo.

Politiikkaan Ahmed päätti lähteä valmistuttuaan maisteriksi belgialaisesta International School of Protocol and Diplomacy -yliopistosta. Ei siksi, että saisi käyttää titteliä “poliitikko”, vaan koska hän haluaa vaikuttaa asioihin, joilla on merkitystä ihmisten elämässä. 

Hän haluaa myös korostaa edustavansa kaikkia Suomessa, ei vai maahanmuuttajia. Kampanjateemat keskittyvät nuorten hyvinvointiin.

“Jotta asioita voidaan muuttaa, nuoria pitää kuunnella, koska heissä on tulevaisuus”, hän sanoo.

Suomennos: Teija Laakso