Gazan saarto, konflikti ja huono hallinto ovat ajaneet alueen talouden romahduspisteeseen, varoittaa Maailmanpankki. Sen tuoreen raportin (pdf) mukaan alueen bruttokansantuote olisi neljä kertaa nykyistä korkeampi, mikäli alue ei kärsisi konflikteista sekä Israelin asettamista rajoituksista.

"Meneillään oleva saarto ja vuoden 2014 sota ovat tehneet tuhojaan taloudelle ja ihmisten elinkeinoille. Vienti on käytännössä kadonnut, ja tuotanto on kutistunut 60 prosenttia. Talous ei voi selviytyä ilman yhteyttä ulkomaailmaan", sanoo Maailmanpankin Länsirannan ja Gazan maajohtaja Steen Lau Jorgensen.

Israelin ja Gazan sodassa viime kesänä kuoli yli 2 000 palestiinalaista. Raportin mukaan sota sekä salakuljetustunnelien sulkeminen veivät alueen bruttokansantuotteesta noin 460 miljoonaa dollaria, eli noin 412 miljoonaa euroa. Työttömyysaste nousi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 11 prosentista 43:een, mikä on luultavasti maailman korkein.

Israel on saartanut Gazaa vuodesta 2007 alkaen ja rajoittaa sekä tuontia että vientiä. Saarto on vienyt raportin mukaan vuoden 2007 jälkeen puolet Gazan bruttokansantuotteesta ja tehnyt siitä lähes täysin riippuvaisen avusta, siirtolaisten rahalähetyksistä ja salakuljetuksesta. Suurin este jälleenrakennukselle ovatkin rakennusmateriaalien tuontirajoitukset, ei rahoitus, raportissa todetaan.

Gazan sodassa viime vuonna kuolleista palestiinalaisista yli 1 500 oli siviilejä. Noin 100 000 ihmistä joutui kodittomaksi ja tuhansia koteja tuhoutui. Raportin mukaan noin 80 prosenttia Gaan väestöstä saa tällä hetkellä jonkinlaista sosiaaliapua.

"Vieläkin järkyttävämpää on se todellisuus, että useimmat Gazan 1,8 miljoonasta asukkaasta joutuvat elämään 160 neliökilometrin suuruisella alueella, eivätkä pysty matkustamaan alueen ulkopuolelle ilman lupaa", Jorgensen toteaa.

Avunantajat lupasivat lokakuussa järjestetyssä konferenssissa Gazalle jälleenrakennusapua, mutta raportin mukaan vasta 27,5 prosenttia siitä on toimitettu. Esimerkiksi Qatar on antanut vain 10 prosenttia lupaamastaan miljardista dollarista ja Saudi-Arabia, Turkki ja Kuwait yhteensä vain reilut viisi prosenttia luvatusta 900 miljoonasta.