Malin ihmisoikeustilanteesta tullut hälyttävän heikko

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Navi Pillay on ilmaissut huolensa Malin turvallisuustilanteen tulevaisuudesta, ottaen huomioon alati pahenevan tilanteen erityisesti tuaregikapinallisten valtaamilla alueilla maan pohjoisosassa.

Raportit alueilta kertovat tapoista, ryöstelystä, raiskauksista ja laittomista pidätyksistä, jotka ovat johtaneet jo tuhansien ihmisten pakenemiseen naapurimaihin. Pillay totesi myös että tilanne on kiristänyt suhteita etnisten ryhmien välillä, mikä lisää riskiä uskontokuntien välisestä väkivalllasta.

"Lisäksi näyttää siltä, että naiset ovat joutuneet uhkauksien ja pelottelun uhreiksi, ja on olemassa väitteitä, että ei-muslimeita on tapettu maan pohjoisosassa heidän joutuessaan ääri-uskonnollisten ryhmien kohteiksi", Pillay sanoi.

Ex-presidentti Amadou Toumani Tourén syrjäyttänyt sotilasjuntta perusteli 22. maaliskuuta tapahtunutta vallankaappausta sillä, ettei Touré ollut saanut tuaregikapinaa kukistettua.

Vapautettuaan Azawadin aavikkoalueen, tuaregikapinalliset kuittasivat kansainvälisen yhteisön pyynnöt väkivaltaisuuden lopettamiseksi, mutta lupaukselle ei vaikuta olevan katetta, kun kapinalliset pyrkivät vahvistamaan asemaansa entuudestaan.

Sotilasjuntta hiljattain hyväksyi Malille väliaikaisen presidentin, Dioncounda Traorén, jonka 40 päivän virkakautta on tarkoitus käytettäviksi uusien vaalien valmisteluun. Traore on luvannut käynnistää täysimittaisen sodan radikaaleja islamisteja ja tuaregikapinallisia vastaan, elleivät nämä luovu valtaamistaan alueista.

Konflikti verottaa Malin kehitysapua

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan Pohjois-Mali on pitkään ollut humanitaarisen katastrofin partaalla, ja eri avustutahot ovat ilmaisseet huolensa turvallisuustilanteen todennäköisestä huononemisesta aluetta ennestään piinaavan ruokakriisin tähden.

Euroopan komissio ilmoitti kehitysavun tilapäisestä keskeyttämisestä Maliin heti 22. maaliskuuta tapahtuneen sotilasvallankaappauksen ja sen myötä heikentyneen turvallisuustilanteen johdosta. Kehityskomisaari Andris Piebalgsin mukaan vallankaappaus ja demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen puute asettavat Malissa viime vuosina tasaisesti edenneen kehityksen vaaraan.

Päätöksellään Euroopan komissio asettui samoille linjoille muun kansainvälinen yhteisön kanssa, jotka pakotteineen vaativat pikaista ratkaisua Malin kriisiin ja demokraattisten vaalien järjestämistä mahdollisimman pian. Muun muassa Länsi-Afrikan maiden talousyhteisö, Afrikan unioni sekä yksittäiset maat tuomitsivat sotilaskapinan, ja myös Maailmanpankki lakkautti avustuksensa.