Brasilialaisilla on ollut nyt viitisen päivää aikaa tottua ajatukseen, että maan presidentiksi on noussut työväenpuolueen toistakymmentä vuotta kestäneen valtakauden jälkeen äärioikeistolainen Jair Bolsonaro.

Bolsonaron voittoa osattiin jo odottaa ensimmäisen kierroksen perusteella, mutta se oli silti järkytys brasilialaiselle tutkijatohtorille Leonardo Custódiolle, joka on seurannut pitkään kotimaansa politiikkaa.

Tampereen yliopistossa yhteiskunnallisia liikkeitä ja rasismia tutkiva Custódio on kotoisin Rio de Janeiron osavaltion metropolialueelta. Hänen kotikaupungissaan on totuttu virkamiehiin kohdistuviin korruptiosyytteisiin ja poliittiseen väkivaltaan. Siksi Bolsonaron tyyliin kuuluva kovasanainen retoriikka on tuttua.

”Bolsonaron voitto järkytti minua, mutta ei siksi, että se olisi ollut yllätys, vaan siksi, etten olisi osannut koskaan odottaa näkeväni tällaista politiikkaa valtionhallinnon tasolla”, Custódio toteaa.

Custódio seurasi vaalien toista kierrosta Suomessa, mutta vietti Brasiliassa vaalikampanjoinnin ajan heinäkuusta ensimmäiseen kierrokseen asti.

Törkykommentit jätettiin huomiotta

Kansanedustajana ja entisenä armeijan kapteenina tunnetun Bolsonaron valintaa Brasilian presidentiksi on pidetty eräänlaisena protestina, sillä toistakymmentä vuotta valtaa pitänyt työväenpuolue PT on viime vuosina ryvettynyt korruptioskandaaleissa ja esimerkiksi entinen presidentti  Luiz Inácio Lula da Silva on nyt vankilassa.

Bolsonaro on luvannut puhdistaa maan korruptiosta, mutta hänen muut kommenttinsa ovat järkyttäneet niin Brasiliassa kuin sen ulkopuolellakin.

Bolsonaro on sanonut toivovansa, että hänen poikansa kuolisi mieluummin auto-onnettomuudessa kuin olisi homo. Hänen mielestään sotilasdiktatuurin ongelmana ei ollut kidutus vaan se, ettei ihmisiä tapettu tarpeeksi.

Hän ilmoitti, ettei hyväksyisi vaalitulosta muuten kuin voittaessaan. Hän on luvannut ampua työväenpuolueen kannattajia ja käskenyt vasemmistolaisia ”lainsuojattomia” lähtemään maasta tai heidät vangitaan. Hän pitää suurmaanomistajien puolta ja on sanonut haluavansa tuplata korkeimman oikeuden koon, jotta hän voi nimittää sinne liittolaisiaan. Hänen mielestään poliisilla pitäisi olla oikeus tappaa rikoksista epäiltyjä.

Silti 55 prosenttia brasilialaisista äänesti Bolsonaroa. Miksi?

Custódion mukaan yksi selitys on, että ihmiset äänestivät Bolsonaroa pikemminkin tämän kommenteista huolimatta kuin niiden takia. Tärkeämpi tekijä oli lupaus hankittua eroon korruptiosta.

”Kun Bolsonaroa äänestänyt ystäväni kiusoitteli minua voitosta, kysyin, mistä muusta syystä hän äänesti Bolsonaroa kuin korruption takia. En saanut vastausta. Se on tyypillistä hänen äänestäjiensä keskuudessa”, Custódio kertoo.

Hänen mukaansa moni brasilialainen on selitellyt Bolsonaron lausuntojen olevan ”vain” retoriikkaa. Vaalikampanjan loppua kohti Bolsonaro itsekin pehmensi lausuntojaan ja väitti häneen kohdistuvien syytteiden olevan vain väärinymmärryksiä.

”Toki on ihmisiä, jotka kannattavat rasistisia, homofobisia, ksenofobisia ja seksistisiä lausuntoja, mutta suurin osa ihmisistä on sitä mieltä, etteivät ne ole poliittisesti korrekteja. Maan politiikasta tulee nyt pääosin fasistista, mutta kaikkia äänestäjiä ei voi pitää fasisteina”, Custódio sanoo.

Bolsonaron valinta heijastaa myös maan jakautuneisuutta. Brasilia tunnetaan yhtenä maailman epätasa-arvoisimmista maista, jossa alkuperäiskansat, muut ei-valkoiset sekä syrjäseutujen pienviljelijät ja maattomat ovat alistetussa asemassa. Heistä monet äänestivätkin Custódion mukaan yhä PT:tä.

55 prosentin äänisaaliiseen tarvittiin kuitenkin myös köyhempien ääniä. Vaikutusta oli esimerkiksi Bolsonaron homofobisilla ja abortinvastaisilla kannanotoilla, hän uskoo. Kirkolla on paljon vaikutusvaltaa köyhempään kansanosaan, ja siksi esimerkiksi aborttiviesti meni läpi. Bolsonaron rasismi sen sijaan on vedonnut enemmän valkoiseen yläluokkaan.

Kansalaisyhteiskunta tulilinjalla

Custódio on tehnyt väitöskirjansa Rio de Janeiron köyhien asuinalueiden eli faveloiden media-aktivismista. Faveloissa erilaiset ruohonjuuritason liikkeet vaativat esimerkiksi parempia peruspalveluita ja vastustavat poliisiväkivaltaa, joka kohdistuu usein viattomiin siviileihin.

Nyt Custódio tutkii rasismin vastaista media-aktivismia Suomessa ja Brasiliassa ja on mukana myös aktivismihankkeessa, jossa kootaan yhteen rasismin vastaista työtä tekeviä ihmisiä.

Bolsonaron vaalivoitto ei tiedä hyvää yhteiskunnallisten liikkeiden kannalta. Hän on kohdistanut vihansa myös kansalaisyhteiskuntaan ja luvannut jopa lopettaa aktivismin maassa.

”On vielä vaikea sanoa, mitä tapahtuu, mutta osa aktivisteista sanoo, että olemme kaikki tuomittuja. Tunnelma on apokalyptinen. Ja pelot ovat perusteltuja”, Custódio toteaa.

Uhkia on paljon, sillä Bolsonarolla on aktiiviset kannattajansa ja myös monet instituutiot, kuten poliisivoimat, ovat hänen kannallaan. Poliisi on jo käyttänyt ratsioita tehdessään Bolsonaron nimeä ja Bolsonaron kannattajat ovat jo uhkailleet esimerkiksi rasismia vastustavia aktivisteja, Custódio kertoo.

Hän uskoo, että hänen omakin työnsä tulee Bolsonaron voiton myötä muuttumaan: nyt on keksittävä keino tukea yhteiskunnallisia aktivisteja näiden työssä.