(IPS) -- Perun Andeilla, yli kolmen kilometrin korkeudessa maanviljely ei hevin luonnistu. Maaperä ei ole hedelmällistä ja ilma on kylmää.

Ilmastonmuutoksen eteneminen on tehnyt Andien karuista olosuhteista entistäkin karumpia. Se koettelee erityisesti etäisillä maaseutualueilla eläviä naisia, joiden vastuulla on pienimuotoinen maanviljely ja karjankasvatus. Miehet ovat palkkatöissä kaupungeissa.

”Me kasvatimme maissia, papuja ja perunoita, emmekä muita kasviksia muistaneetkaan”, Maria Magdalena Condori kertoo. ”Täällä halla voi tuhota koko satomme yhdessä yössä, eikä meille jää mitään syötävää”, Condorin naapuri Celia Mamani sanoo.

Mutta nyt tilanne on muuttumassa. Condori elää Andien ylängöllä, Paropucjion kylässä, jonne neljätoista kylän naista saa omat aurinkoenergialla toimivat kasvihuoneensa ja tippukastelujärjestelmänsä. Neljästätoista suunnitellusta kasvihuoneesta kastelujärjestelmineen on nyt valmiina viisi.

Inkoilta periytyvä talkooperinne

Kasvihuoneissa kasvaa luomuvihanneksia omalle perheelle, ja ylijäämästä riittää myytävää toreillekin. Viljelylajikkeita tulee lisää, esimerkiksi tomaatteja, salaatteja ja herneitä.

Kolmas kylän nainen, Rosa Ysabel Mamani esittelee ylpeänä viidenkymmenen neliömetrin laajuista puista rakennelmaa, jonka seiniltä vielä puuttuvat sivuverkot ja katolta suojamuovi, joka sietää äärilämpötiloja, vettä ja rakeita sekä voimakasta ultraviolettisäteilyä.

”Me rakennamme kasvihuoneen valmiiksi yhdessä, ”aynina”, kuten esivanhempamme tekivät”, Mamani selittää. Naiset elvyttävät hiipumassa ollut talkooperinnettä.

”Ayni” on inkoilta periytyvä yhteistyön muoto, jossa yhteisö kokoontuu rakentamaan koteja, istuttamaan kasveja, korjaamaan satoa tai muuta vastaavaa. Työn päätteeksi ja kiitokseksi nautitaan yhteinen, runsas ateria.

Toinen inkoilta peritty yhteistyön muoto on ”minga”, jossa yhteisöt auttavat toisia yhteisöjä. Paropucjion kylänkin kasvihuoneiden rakentamiseen on saatu apua naapurikylistä.

Naiset oppivat puolustamaan oikeuksiaan

Cuzcon ylängön maaseutualueilla kaikkiaan 80 naista hyötyy projektista, jonka myötä heille rakennetaan aurinkokasvihuoneet ja tippukastelujärjestelmät. Rahoitus tulee perulaiselta Flora Tristán Naisten keskus -kansalaisjärjestöltä sekä espanjalaiselta kehitysyhteistyöjärjestöltä.

”Haluamme kohentaa maaseudun naisten elämänlaatua vahvistamalla heidän kykyjään maanviljelyssä. He kääntävät maan, kylvävät siemenet ja korjaavat sadon. Samalla he huolehtivat perheestään sekä takaavat ruoan riittävyyden. Silti heidän oikeuksiaan ei tunnusteta”, Naisten keskuksen maaseudun kehitysohjelmassa mukana oleva sosiologi Elena Villanueva kertoo.

Kehitysohjelma kouluttaa naismaanviljelijöitä, jotta he osaisivat käyttää ekologisia viljelymenetelmiä, jotka säästävät maaperää, vettä ja siemeniä. Samalla he oppivat puolustamaan oikeuksiaan naisina, maanviljelijöinä ja kansalaisina.

Aviomiehen oivallus

Vaikutukset näkyvät myös kotioloissa, ei vain suhteissa viranomaisiin. Honorato Ninantay tunnustaa yllättyneensä, kun tajusi vaimonsa päivittäisen työtaakan.

”Ymmärsin vasta kun hän osallistui työpajaan ja oli poissa kotoa kaksi päivää. Minä työskentelen rakennuksilla ja siinä se, mutta vaimoni, huh... Kun hän oli poissa, minun täytyi noutaa vettä, laittaa ruokaa, ruokkia eläimet, hoitaa maatilaa ja huolehtia sairaasta äidistäni, joka asuu luonamme. En pärjännyt lainkaan”, hän sanoo.

Vaimo Josefina Corihuamán hymyilee tyytyväisenä. Nykyään mies osallistuu kotitöihin. Kasvihuoneelta hän odottaa paljon.

”Satomme tulee olemaan terveellistä, luonnonmukaista, kemikaaleista vapaata ruokaa, joka on hyväksi lapsillemme. Minusta tuntuu, että viimeinkin maani on hyvässä käytössä”, vaimo sanoo.