Loppukesän ja syksyn aikana kärjistynyt pakolaiskriisi on saanut suomalaisten kukkaronnyörit aukeamaan. Järjestöjen avaamat keräykset ovat vetäneet hyvin lahjoituksia, ja myös pidempään auki olleisiin pakolaiskeräyksiin on lahjoitettu aiempaa enemmän rahaa.

Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavun Euroopan pakolaiskriisi -keräys on saanut kasaan syyskuun alun jälkeen lähes 850 000 euroa ja seurakuntien lahjoitukset mukaan lukien yli miljoona euroa, kertoo järjestön varainhankintayksikön päällikkö Johanna Karjalainen.

Miljoona euroa on enemmän kuin järjestö on saanut kerättyä puoli vuotta sitten tapahtuneen Nepalin maanjäristyksen uhreille tai pari vuotta sitten iskeneen Filippiinien taifuunin uhreille.

Keräyksen tuotto suunnataan järjestön kumppaneille, jotka jakavat hätäapua Unkariin, Kreikkaan ja Serbiaan paenneille sekä pakolaisten lähtömaihin.

Myös Suomen Unicefilla on havaittu piikki lahjoituksissa. Järjestön hätäapurahastoon on lahjoitettu verkon kautta syksyn aikana 100 000 euroa – viime vuonna summa oli samassa ajassa 30 000 euroa. Yhteensä järjestö on kerännyt syyskuun alusta alkaen pakenevien lasten auttamiseksi 145 000 euroa yksityis- ja yrityslahjoituksina. Lisäksi Eva Ahlströmin säätiö lahjoitti järjestölle 100 000 euroa.

"Pakolaistilanne on selvästi vaikuttanut ihmisten auttamishaluun. Kriisi on kuitenkin mittava – kansainvälisen Unicefin vaje Syyriassa ja sen naapurimaissa on 132 miljoonaa euroa", järjestön varainhankinnnan johtaja Jussi Ojutkangas muistuttaa.

Myös Suomen Pakolaisavun keräys YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n pakolaisleireillä tekemän työn tukemiseksi on tuottanut järjestön varainhankinnan päällikön Konsta Erolan mukaan kymmeniä tuhansia euroja.

Lisää vapaaehtoisia

Monilla järjestöillä on ollut keräyksiä konfliktien uhrien auttamiseksi jo ennen syksyn tilanteen kärjistymistä ja turvapaikkahakemusten lisääntymistä Suomessa. Esimerkiksi Pakolaisapu kerää rahaa jatkuvasti pitkäkestoisten konfliktien uhreille.

"Myös muihin keräyksiin on tullut selvästi enemmän lahjoituksia. Tilanne on aivan poikkeuksellinen", toteaa Erola.

Sama on havaittu Unicefissa, Kirkon Ulkomaanavussa ja Suomen World Visionissa, joissa kaikissa pitkään käynnissä olleet Syyria-keräykset ovat keränneet ainakin jonkin verran enemmän rahaa kuin aiemmin. Punainen Risti puolestaan ylsi ennätystulokseen Nälkäpäivä-keräyksellään, joka tuotti yli 3,8 miljoonaa euroa.

Järjestöjen mukaan suomalaiset ovat aktivoituneet muutenkin. Esimerkiksi Pakolaisapu on saanut lisää vapaaehtoisia, Unicefin Facebook-tykkääjien määrä on kasvanut syyskuun alun jälkeen noin 10 000:lla ja World Visionissa on huomattu, että moni kertalahjoittaja ryhtyy nyt myös kummiksi.

Maailman epätasa-arvo herättää

Ulkomaanapu avasi muutama viikko sitten myös keräyksen, jonka tuotto aiotaan ohjata ympäri maailman pitkäkestoisten konfliktien uhrien auttamiseksi ja pakolaisuuden ehkäisemiseksi. Se kantaa kongolaisen Josefina-tytön nimeä.

"Se ei ole kiinnostanut lahjoittajia ollenkaan samalla tavalla", Karjalainen kertoo.

Se ei ole hänelle yllätys.

"Näin se aina on. Ihmiset lahjoittavat dramaattisten luonnonkatastrofien uhreille tai jos asia tulee vähän lähemmäs suomalaisia, kuten Euroopan pakolaiskriisi", hän toteaa.

Jussi Ojutkankaan mukaan asiaan vaikuttaa myös medianäkyvyys – se auttaa kriisejä pysymään ihmisten mielessä pidempään, hiljaisiin kriiseihin taas on vaikeampi kerätä rahaa.

Konsta Erola uskoo, että suomalaiset kyllä välittävät kriisien uhreista muutenkin. Pakolaiskriisissä hätä on kuitenkin tullut poikkeuksellisen lähelle, ja sen seurauksena ihmiset ymmärtävät aiempaa paremmin, miten hyvässä asemassa he itse ovat ja miten epätasa-arvoinen paikka maailma on, hän sanoo.