Palestiinalaiset ovat saaneet viime aikoina kansainvälistä tukea asialleen, mutta sisäinen kahtiajako hankaloittaa oman valtion toteutumista.

Asukkaat riemuitsivat marraskuun lopulla, kun YK:n yleiskokous myönsi Palestiinalle tarkkailijavaltion aseman maailmanjärjestössä. Gazassa kirjattiin voitoksi myös Israelin hyökkäyksen päättyminen kahdeksan päivää kestäneiden yhteenottojen jälkeen.

Näistä valonpilkahduksista koetetaan ammentaa uutta puhtia sisäisen sovinnon etsintään.

"Gazassa on viime päivinä nähty merkkejä, jotka antavat toivoa sovusta", Palestiinalaisten ihmisoikeuskeskuksen apulaisjohtaja Hamdi Shaqqura sanoo.

Kaikki alkoi vaaleista

Juopa repesi Gazan ja Länsirannan välille 2006, kun islamistinen Hamas voitti Gazassa lakia säätävän neuvoston vaalit. Kansainvälinen yhteisö ja varsinkin Israel painostivat Länsirannalla majailevaa palestiinalaishallintoa, joka epäsikin tunnustuksensa Gazan uusilta johtajilta.

Hamas ja palestiinalaishallintoa johtava Fatah eivät kyenneet sopimaan vallanjaosta. Eripura johti veriseen vallankaappausyritykseen Gazassa 2007. Tuloksena oli Gazan ja Länsirannan täydellinen pesäero, joka halvaannutti poliittisen elämän.

Vuoden 2007 levottomuuksien jälkeen arviolta 450 Fatahin jäsentä lähti Gazasta. Nyt joulukuun alussa 12 Fatahin aktivistia palasi Gazaan, kun Hamas oli luvannut jättää heidät rauhaan. Shaqqura pitää tätä hyvänä enteenä, jollainen olisi tuntunut mahdottomalta vielä viikkoa aiemmin.

Hän korostaa, että Egyptin rooli välittäjänä on aivan välttämätön, jos Fatahin ja Hamasin sovinnon halutaan etenevän. "Toivon sen lisäävän painetta kumpaakin osapuolta kohtaan."

Taas tarvitaan vaalit

"Tarvitsemme yhden hallituksen, yhden oikeuslaitoksen ja yhden lainsäätäjän sekä toimivat julkiset laitokset. Vaalit ovat välttämättömät", Shaqqura pohtii.

Hän muistuttaa, että ilman yhtenäisyyttä palestiinalaiset eivät voi ratkaista todellisia ongelmiaan, jotka ovat Israelin miehityksen lopettaminen, Länsirannan juutalaissiirtokuntien laajentamisen pysäyttäminen ja Gazan saarron purkaminen.

Palestiinan nuoret järjestivät vuonna 2011 mielenosoituksia yhtenäisyyden puolesta Gazassa ja Länsirannalla. Mielenilmaukset tukahdutettiin kummallakin alueella.

Osapuolet saatiin kuitenkin neuvottelupöytään, ja sopimus syntyi toukokuussa 2011, mutta sen toteutus ei edennyt. Samoin kävi sopimukselle, jonka palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas ja Hamasin johtaja Khaled Meshaal allekirjoittivat helmikuussa 2012.

Israel hyötyy jaosta

Länsirannalla toimivan Birzeitin yliopiston professori Sami Awad arvioi, että vähiten palestiinalaisten sovintoa toivoo Israel, koska se jouduttaisi Lähi-idän rauhanneuvotteluja.

Awadin mukaan Israel tuomitsee Abbasin terroristiksi heti, jos tämä neuvottelee Hamasin kanssa.

Mutta myös palestiinalaisten joukossa on ihmisiä - poliittisia johtajia ja vaikkapa Gazan rajatunneleissa kauppaa pyörittäviä - jotka hyötyvät jaosta, Awad jatkaa.

"Hamas ja Fatah kuitenkin kokevat nyt tarpeelliseksi saavuttaa jotain todellista. Hajaannus himmentää niiden saavutuksia, ja ne haluavat näyttää kansalle pystyvänsä lopettamaan kahtiajaon", Awad arvioi.