(IPS) -- Vammaisten oikeudet on Palestiinassa tunnustettu lailla ja kansainvälisillä sopimuksilla, mutta käytännössä ne toteutuvat heikosti.

Israelin miehittämän Länsirannan ja Gazan palestiinalaisista 7–11 prosenttia kärsii fyysisestä tai henkisestä vammasta. Suomessa vammaisten osuus väestöstä on alle viisi prosenttia.

Moni palestiinalainen on saanut vammansa viime vuosikymmeninä Israelin hyökkäysten, kahden miehitystä vastustavan kansannousun tai sisäisten yhteenottojen seurauksena.

Palestiinalaishallinto asettaa turvallisuuden ja puolustuksen etusijalle, joten vammaisten asiat ovat jääneet kansalaisjärjestöjen ja yksityishenkilöiden kontolle.

Ihmisten ilmoille

Suzanne, 25, asuu kylässä lähellä Ramallahin kaupunkia. Hän on pyörätuolissa selkärangan synnynnäisen epämuodostuman vuoksi ja kokee henkirei'äkseen Majdin liikuntatilat Ramallahissa sijaitsevassa vammaisten tukikeskuksessa.

Vuonna 1990 perustettu Abu Rayan tukikeskus on yksi harvoista Palestiinassa ja pyörii vammaisten vapaaehtoistyöllä. Sen vuonna 1996 avattuun liikuntatila Majdiin syntyi Palestiinan ensimmäinen pyörätuolikoripallojoukkue. Nyt pöytätennisjoukkue valmistautuu kansainväliseen läpimurtoon.

"En kaipaa sääliä vaan mahdollisuuksia", pingisvuoroaan odotteleva Suzanne sanoo. Vammaisen naisen elämä on vanhoillisessa kulttuurissa hyvin rajoittunutta. Suzannekaan ei juuri poistunut kotoaan ennen kuin kuuli Majdista kaksi vuotta sitten.

"Vieläkin välillä tuntuu siltä, että olen kotiarestissa. Äiti lukitsee huoneeni, jotta en pääsisi ulos, ja hän jopa yritti polttaa pyörätuolini", Suzanne kertoo.

Kyyti puuttuu

"Meillä ajatellaan, että et ole normaali, ellet kävele", pyörätuolilla liikkuva Majdin puheenjohtaja Esham Idkaikek sanoo.

Suzanne saa kokea sen monin tavoin aina kotoa poistuessaan. Joskus lapset heittelevät häntä kivillä, ja kulkua estäviä portaita ja kynnyksiä on kaikkialla. Opinnot Suzanne lopetti peruskoulun jälkeen, koska opettajat kiusasivat häntä.

Hän yrittää olla välittämättä. Tukena on Majdin varainhankkijana toimiva Amani Samara, pyörätuolissa istuva nainen hänkin.

Samara haaveilee kädentaitoja kehittävien työpajojen perustamisesta Majdiin. "Suurin ongelma on kuitenkin ihmisten saaminen tänne, sillä koko Palestiinassa ei ole ainuttakaan pyörätuolien kuljettamiseen soveltuvaa bussia", hän huokaa.