Inhimillisen kehityksen indeksi on lähtenyt jälleen nousuun kahden historiallisen huonon vuoden jälkeen. Ongelmana on kuitenkin eriarvoinen kehitys, sanoo YK:n kehitysohjelma (UNDP) tuoreessa raportissaan (pdf).

”Raportti paljastaa, että kaksi vuosikymmentä kestänyt trendi, jossa köyhien ja rikkaiden maiden välinen eriarvoisuus vähenee tasaisesti, on kääntynyt toiseen suuntaan”, sanoo UNDP:n johtaja Achim Steiner tiedotteessa.

UNDP julkaisee vuoden tai parin välein inhimillisen kehityksen raportin, jossa maat ja alueet pisteytetään bruttokansantuotteen, elinajanodotteen ja koulutustason mukaan.

Edellinen raportti julkaistiin syksyllä 2022, jolloin selvisi, että globaali indeksi oli laskenut ensimmäistä kertaa mittaushistorian aikana. Syynä oli etenkin koronapandemia, joka heikensi talouksia ja laski elinajanodotetta. Lisäksi taustalla oli muita, pitkäaikaisempia syitä, kuten ilmastokriisi ja konfliktit.

Uuden raportin mukaan globaalilla tasolla indeksi on lähtenyt kasvuun ja on nyt parempi kuin ennen pandemiaa, vuoden 2019 raportissa.

Rikkaiden maiden kehitys on nyt ennätysmäistä, mutta 35:stä maailman vähiten kehittyneestä maasta, joissa indeksi laski vuosina 2020–2021, puolet on heikommissa kantimissa kuin ennen kriisiä, raportista selviää.

Vähiten kehittyneistä maista esimerkiksi Somalian, Etelä-Sudanin ja Tšadin elinajanodote on huonompi kuin vuoden 2019 raportissa, joka julkaistiin ennen pandemiaa. Koulutustaso on laskenut ainakin Keski-Afrikan tasavallassa ja Nigerissä. Myös monen maan bruttokansantulo henkeä kohti on romahtanut.

Myös konfliktit ja muut kriisit heikentävät inhimillistä kehitystä. Ukrainan indeksi on alimmillaan 20 vuoteen. Talibanin vallan alle vuonna 2021 joutunut Afganistan on mennyt taaksepäin kymmenen vuotta, raportista selviää.

Kehittyneimpiä maita ovat Sveitsi, Norja, Islanti, Hong Kong ja Tanska. Suomi on jaetulla 12. sijalla Belgian ja Liechtensteinin kanssa, ja sen sijoitus on Pohjoismaista huonoin. Indeksin häntäpäässä ovat Somalia, Etelä-Sudan, Keski-Afrikan tasavalta, Niger ja Tšad.

UNDP on huolissaan myös poliittisesta polarisaatiosta ja ”demokratiaparadoksista”: ihmiset kannattavat demokratiaa mutta ovat silti valmiita tukemaan autoritaarisia johtajia.

Järjestö varoittaa myös sisäänpäin kääntyvän politiikan vaaroista aikana, jolloin globaaleja haasteita pitäisi ratkoa yhteisvoimin. ”Deglobalisaatio” ei ole vaihtoehto – muun muassa syystä, ettei mikään alue ole lähelläkään omavaraisuutta vaan on riippuvainen tuontituotteista, se varoittaa.

”Protektionistiset lähestymistavat eivät voi ratkaista niitä monimutkaisia ja toisiinsa liittyviä haasteita, joita meillä on, kuten pandemian ehkäisyä, ilmastonmuutosta ja digitaalista sääntelyä. Ongelmamme kietoutuvat yhteen, ja ne vaativat toisiinsa liittyviä ratkaisuja”, Steiner sanoo.