Suomen asevienti ei ole läpinäkyvää, ja se haittaa aseviennin tutkimista, sanoo ajatushautomo SaferGlobe, joka julkaisi tänään vuotuiset tilastonsa Suomen aseviennistä ja asekauppakumppaneista.

Läpinäkyvyyttä heikentää sen mukaan etenkin asevientilupien käsittelystä vastaavien viranomaisten monilukuisuus. Puolustusministeriö vastaa vientiluvista sotatuotteille, poliisihallitus taas vientiluvista siviiliaseille, joita kuitenkin voidaan viedä myös sotilaille ja poliiseille. Ulkoministeriön vastuulla puolestaan ovat kaksikäyttötuotteet.

Kaikkien tapa raportoida on erilainen. Esimerkiksi puolustusministeriöt antaa tiedot vastaanottajayrityksestä tai -viranomaisesta, poliisihallitus ei.

 ”Mitä vähemmän ja hajanaisemmin tietoja aseviennistä on saatavilla, sitä hankalampi poliitikoiden, kansalaisten, tutkijoiden ja viranomaisten itsensäkin on arvioida Suomen asevientipolitiikkaa kokonaisuutena”, toteaa SaferGloben tutkija Kari Paasonen tiedotteessa.

Monet muut EU-jäsenmaat raportoivat esimerkiksi tiedot sotatuotteiden ja kaksikäyttötuotteiden viennistä samassa raportissa. Raportti, jossa kaikkia vietyjä tuotteita käsiteltäisiin yhdessä, antaisi huomattavasti kokonaisvaltaisemman kuvan Suomen aseviennistä, SaferGlobe toteaa.

Viime vuonna Suomesta vietiin esimerkiksi patruunoita siviiliaseina Bahrainiin ja Indonesiaan, mutta vientilupajärjestelmän vuoksi SaferGlobe ei ole saanut tietoa patruunoiden vastaanottajista. Kummassakin maassa poliisi tai turvallisuusjoukot ovat syyllistyneet siviilien tappamiseen, joten olisi olennaista tietää, vietiinkö patruunoita Indonesian poliisille tai Bahrainin turvallisuusjoukoille, järjestö huomauttaa.

Yhteensä Suomi vei viime vuonna aseita 197,2 miljoonalla eurolla. Tästä 57 prosenttia oli sotatuotteita ja loput siviiliaseita, kuten urheilu- ja metsästysaseita. Summa oli edellisvuosien tasoa, mutta toisaalta Suomen vuosittainen asevienti on noin kaksinkertaistunut verrattuna vuodesta 2002 alkavan tilaston alkuvuosiin.

Suurimpia asekauppakumppaneita olivat Yhdysvallat, Puola, Sveitsi, Ruotsi sekä Arabiemiirikunnat. Suomi ilmoitti jo vuonna 2018, ettei Arabiemiirikuntiin myönnetä enää uusia vientilupia. Vanhojen lupien turvin vientiä on voitu kuitenkin jatkaa. Viime vuonna viennin arvo oli 13,6 miljoonaa euroa, josta lähes kaikki sotatuotteita.
 
Vuonna 2019 Suomi vei asetarvikkeita myös Pohjois-Afrikkaan ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen, kun Tunisiaan vietiin patruunoita, SaferGlobe kertoo. Suomi myönsi myös lupia tarkkuuskiväärien viennille Algeriaan ja viestintäteknologian esittelylle Egyptin puolustusministeriölle. Suomen asevienti Pohjois-Afrikan valtioihin pysähtyi vuonna 2012 aluetta ravistelleiden arabikevään vallankumousten jälkeen. Etenkin Egyptin ihmisoikeustilanne on viime vuosina heikentynyt.