Inflaatiokriisi sekä Ukrainan sodan ja energiakriisin kiihdyttämä globaalin talouskasvun hidastuminen ovat aiheuttaneet monissa maissa reaalipalkkojen putoamisen, kertoo Kansainvälinen työjärjestö ILO.

Sen tuoreen raportin mukaan kriisi heikentää keskiluokan ostovoimaa mutta osuu erityisen kovaa matalan tulotason kotitalouksiin. 

”Tuloerot ja köyhyys kasvavat, ellei matalapalkkaisimpien ostovoimaa ylläpidetä. Lisäksi suuresti kaivattu pandemian jälkeinen toipuminen voi olla uhattuna. Tämä voi lisätä yhteiskunnallista epävakautta ympäri maailman ja heikentää tavoitetta saavuttaa vauraus ja rauha kaikille”, varottaa ILO:n pääjohtaja Gilbert F. Houngbo tiedotteessa. 

Raportin mukaan kuukausipalkat putosivat globaalisti keskimäärin 0,9 prosenttia tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kyseessä on ensimmäinen kerta tällä vuosisadalla, kun reaalipalkat laskivat. Reaalipalkalla tarkoitetaan palkan ostovoimaa.

Raportin mukaan kasvava inflaatio vaikuttaa enemmän niiden ihmisten elinkustannuksiin, joilla on matalimmat tulot. Se johtuu siitä, että he käyttävät suurimman osan tuloistaan välttämättömiin tavaroihin ja palveluihin, joiden hinnat yleensä nousevat nopeammin kuin muiden tarvikkeiden.

Inflaatio kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla suhteessa nopeimmin korkean tulotason maissa. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa palkkojen kehitys putosi nollaan vuonna 2021 ja -3,2 prosenttiin tänä vuonna. EU:ssa palkat laskivat 2,4 prosenttia. Sen sijaan esimerkiksi Aasiassa palkat ovat yhä kasvaneet, vaikka kasvu onkin hidastunut. Latinalaisessa Amerikassa palkat laskivat 1,7 prosenttia ja Afrikassa 0,5 prosenttia.

Raportissa kehotetaan varmistamaan, että työntekijöiden ostovoima säilyy. Se suosittelee harkitsemaan esimerkiksi minimipalkkojen tarkistamista, erityisryhmien tukemista ja arvonlisäveron leikkausta. 

”Meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota keskituloisiin ja matalan tulotason työläisiin. Reaalipalkkojen laskua vastaan taisteleminen voi auttaa ylläpitämään talouskasvua, mikä taas voi auttaa nostamaan työllisyyden pandemiaa edeltävälle tasolle. Se taas voi olla tehokas tapa vähentää laman mahdollisuutta tai syvyyttä kaikissa maissa ja alueilla”, sanoo Rosalia Vazquez-Alvarez, yksi raportin tekijöistä.