Uutiset Suomen kehityspolitiikka
Rinteen hallitusohjelma lupaa lisärahaa kehitysyhteistyöhön – Keinot ja summat ovat vielä epäselviä
Hallitusohjelman teksti lupaa kehitysyhteistyön kannalta hyvää, mutta liitteet eivät vakuuta, summaa Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelman.
Uudessa hallitusohjelmassa luvataan lisätä kansalaisjärjestöjen rahoitusta. Kuva: Dirk Houbrechts / CC BY-NC 2.0.
Tänään julkaistu Antti Rinteen (sd) hallituksen hallitusohjelma lupaa korotuksia muun muassa humanitaariseen apuun, ilmastorahoitukseen sekä YK-järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen rahoitukseen.
Kirjaukset ovat lähes päinvastaisia verrattuna edelliseen hallitukseen, joka leikkasi kehitysyhteistyöstä 300 miljoonaa euroa. Suurimmat leikkaukset kohdistuivat juuri järjestöihin ja YK-toimijoihin.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen suhtautuu uuteen ohjelmaan varovaisen positiivisesti. Tunnelmat ovat neljän vuoden takaista myönteisemmät, mutta aika näyttää, miten lupaukset toteutetaan, hän huomauttaa.
”Monta kysymystä jää auki. Teksti lupaa hyvää, mutta liitteet eivät kauheasti vakuuta. Ministeriltä toivotaan nyt tarkennuksia. Sanotaan, että järjestöjen ja humanitaarisen avun rahoitus kasvaa ja ilmastorahoitukseen pitää satsata, mutta millä aikataululle ja kenelle”, hän toteaa.
Hallitusohjelman mukaan Suomi kohdentaa kehitysyhteistyön lisärahoituksen Suomen perinteisille painopistealueille, kuten naisten ja tyttöjen asemaan ja oikeuksiin. Tarkkoja summia ei kuitenkaan vielä kerrota lukuun ottamatta hallitusohjelman liitteitä, joissa kerrotaan kehitysyhteistyörahoituksen nostosta 0,41 prosenttiin bruttokansantulosta vuonna 2023.
Viime vuonna osuus oli 0,38 prosenttia, mutta uusikin lupaus on kaukana 0,7 prosentin YK-tavoitteesta, johon Suomi sitoutui jo vuosia sitten muiden vauraiden maiden tavoin.
Uuden hallitusohjelman mukaan 0,7-tavoitteeseen kyllä pyritään, mutta aikataulua ei kerrota.
”Se on pettymys. Kyllä me odotimme, että tällä hallituskombolla sinne olisi pystytty laittamaan aikataulu. Toisaalta ymmärrän, että kaikkea ei pysty heti saamaan”, Lappalainen sanoo.
Hallitusohjelman mukaan Suomi myös pyrkii YK:n ihmisoikeus- ja turvallisuusneuvostojen vaihtuvaksi jäsenmaaksi. Lappalainen huomauttaa, että myös rahalla on kilvassa merkitys.
Hänen mukaansa ohjelmassa on kuitenkin myös paljon hyvää. Kestävä kehitys näkyy koko hallitusohjelmassa läpileikkaavana teemana eikä ole vain ympäristö- tai ulkopolitiikkaosiossa. Lisäksi kansalaisjärjestöjen asema on hyvin esillä.
”Järjestöt noteerataan muuallakin kuin ulkopoliittisessa kohdassa. Puhutaan esimerkiksi järjestöjen roolista yhteisöllisyyden ja osallistumisen vakiinnuttajana. On tosi hieno juttu, että se on siellä huomattu”, Lappalainen kehuu.
Poimintoja hallitusohjelmasta
- Suomi tähtää YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön ja 0,2 prosenttia vähiten kehittyneille maille.
- Suomi tavoittelee sitä, että uusista hankkeista 85 prosenttia sisältää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä tavoitteita.
- Suomi lisää ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta.
- Kehitysyhteistyön painopisteinä ovat naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, demokratia ja toimivat yhteiskunnat, laadukas koulutus, kehitysmaiden talouden perustan vahvistaminen ja työpaikat, ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen, ruokaturva, vesi, uusiutuva energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia