Suuret eurooppalaiset asekauppiaat tekevät voittoa EU:n rajaturvallisuusbisneksellä, jota viime aikoina on ruokkinut etenkin pakolaiskriisi. Osa samoista yhtiöistä pahentaa itse pakolaisongelmaa myymällä aseita konflikteista kärsivään Lähi-itään, sanoo kaksi alankomaalaisjärjestöä tuoreessa selvityksessään.

Rajaturvallisuuden tuomia bisneshyötyjä on vaikea arvioida, mutta koko globaalin rajaturvallisuusmarkkinan arvon on laskettu olevan 15 miljardia euroa vuonna 2015 ja yli 29 miljardia euroa vuonna 2022, tutkimusverkosto Transnational Instituten sekä asekaupan vastaisen Stop Wapenhandel -järjestön selvityksessä todetaan.

Asefirmat ovat hyötyneet, kun pakolaisten ja siirtolaisten tulon lisäännyttyä EU on ryhtynyt toimiin ihmiskauppiaita vastaan sekä vahvistanut ulkorajojaan. Turvallisuusbisnestä on raportin mukaan lisännyt myös esimerkiksi se, että EU:n uusia jäsenvaltioita on vaadittu vahvistamaan rajojaan jäsenyyden ehtona.

Asefirmat valmistavat esimerkiksi rajavartijoiden välineistöä, rajojen tarkkailuteknologiaa sekä it-infrastruktuuria väestön liikkeiden tarkkailuun. Järjestöjen mukaan asefirmat ovat myös innokkaita lobbareita.

Selvityksessä nostetaan esiin muun muassa Airbus, italialainen Finmeccanica, joka tunnetaan nykyisin nimellä Leonardo, ranskalaiset Thales ja Safran sekä espanjalainen teknologiajätti Indra. Näistä Airbus, Finmeccanica ja Thales ovat Euroopan suurimpien asekauppiaiden joukossa, ja ne myyvät aseita myös Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan, joista tulee pakolaisia Eurooppaan. Yhteensä EU-maat antoivat vuosina 2005–2014 vientilupia Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan aseita myyville firmoille yli 82 miljardin euron arvosta.

"Se on kieroa ja moraalitonta. Nämä yritykset ovat auttaneet luomaan kriisin ja hyötyvät nyt Euroopan rajojen 'turvaamisesta'. Tämä voi luoda turvallisuutta asefirmojen johtajille ja osakkeenomistajille, mutta se vain pahentaa turvattomuutta ja pakolaisten kärsimystä", sanoo Stop Wapenhandel -järjestön tutkija Mark Akkerman.

Tukholman rauhantutkimusinstituutin Sipri mukaan globaali asevienti Lähi-itään kasvoi 61 prosenttia vuosien 2006–2010 sekä 2011–2015 muodostamien viisivuotiskausien välisenä aikana.