Kolumbian pääkaupungin köyhimpiin kuuluvalla alueella toimiva Keidas ravitsee ja viihdyttää päivittäin satoja lapsia ja vanhuksia. Hanke on paljolti yhden nuoren naisen aikaansaannos.

Nyt 26-vuotias Sandra Sánchez perusti jo 2004 Keidas-säätiön Bogotán kaakkoislaidalla sijaitsevaan Ciudad Bolivariin, jonne on kasautunut satojatuhansia Kolumbian pitkää sisällissotaa paenneita ihmisiä.

Sánchezin perhe asettui 19 vuotta sitten El Paraisoksi kutsutulle kukkulan laelle, jossa Keidaskin sijaitsee.

Suur-Bogotán kymmenestä miljoonasta asukkaasta noin miljoona elää Ciudad Bolivarissa, jossa elämä on sekoitus rikoksia ja väkivaltaa, mutta myös evakkojen keskinäistä solidaarisuutta.

Ruumiin ja hengen ravintoa

Keidas tarjoaa aamiaisen 260 lapselle ennen koulupäivää. Lounaalle tulee 150 lasta ja eläkeläistä. Tarjolla on myös lukutaitokursseja sekä taide- ja muita työpajoja. Lisäksi Keitaalla pyörii tukiohjelma teiniäideille.

Keidas on vastikään saanut kaupungin ulkopuolelta maapalstan, jolla ryhdytään viljelemään luomuraaka-aineita.

"Se parantaa omavaraisuutta, mutta tarjoaa lapsille ja vanhuksille myös mahdollisuuden päästä luontoon. Moni ei ole koskaan käynyt Ciudad Bolivarin ulkopuolella", Sánchez kertoo.

Auttaja lapsesta asti

Sánchezin halu auttaa muita ja kyky organisoida asioita puhkesivat varhain. Yhdeksänvuotiaana hänet valittiin ensimmäisenä tyttönä edustamaan koulunsa oppilaita. Hän onnistui hankkimaan varoja koulun kunnostukseen ja nousi pian kaikkien oppilasedustajien johtoon.

Ranskalainen Madame Figaro -lehti palkitsi 17-vuotiaan Sánchezin humanitaarisesta työstä.

Sysäys Keitaan perustamiseen tuli, kun Sánchezin naapurissa kuoli iäkäs nainen nälkään. "Hän oli ystäväni, ja kuolema patisti minut puhumaan vähemmän ja tekemään enemmän."

Hän tarttui ensin iäkkäiden yksin elävien naisten ahdinkoon järjestämällä näille päiväkeskuksen omaan kotiinsa. Pian mukaan tuli vanhempia miehiä ja sitten myös lapsia äiteineen.

Leskinaisten pelastus

Keitaan pystyttäminen mahdollistui, kun Sánchez kävi palkintorahoillaan yliopiston johtamiskurssin ja onnistui hankkimaan tukea espanjalaisilta ja ranskalaisilta järjestöiltä.

"Minua liikutti köyhyyden keskellä kukoistava anteliaisuus", Sánchez muistelee asukkaiden osallistumista rakennustyöhön. Nyt paikalla on kolmikerroksinen talo täynnä kiitollisia kävijöitä.

Margaritaksi esittäytyvä 69-vuotias nainen kertoo, ettei pystyisi asumaan kotona ilman Keitaan tukea. Hän on leski, kuten 62 prosenttia Kolumbian naimisissa olleista yli 65-vuotiaista naisista.

46 miljoonan asukkaan Kolumbiassa naiset elävät keskimäärin 77,1 vuotta, mutta miehet vain 70,9.

Margarita kertoo kyynelsilmin ainoan poikansa lähteneen Yhdysvaltoihin seitsemän vuotta sitten, minkä jälkeen sieltä on tullut pari kirjettä.

Esimerkkinä nuorille

El Paraisoon viisi vuotta sitten paennut Lidibia Salazar iloitsee työpaikastaan Keitaan keittiössä. "Meillä on neljä lasta, ja vartijana toimiva mieheni löytää töitä vain satunnaisesti", Salazar kertoo.

Sánchez viimeistelee apurahan turvin oikeustieteen opintojaan Rosarion yliopistossa. Esimerkki on innoittanut muitakin slumminuoria haaveilemaan opiskelusta.

"Nuorten elämä alueella on muuttunut. He eivät halua päätyä katukauppiaiksi, kuten vanhempansa", Sánchez sanoo.

Hän on innostanut opiskelutovereitaan mukaan solidaarisuustyöhön.

"Heille on avautunut uusi todellisuus. Jokainen auttaa, missä voi. He esimerkiksi lahjoittivat Margaritalle radion, joka toi valtavan muutoksen hänen elämäänsä", Sánchez kertoo.