Suomi on myöntänyt kevään humanitaarisen avun rahojen jaossa apua kriisien hoitoon 61,9 miljoonan euroa. Kohteista suurin on naapurimaat mukaan luettuna Syyria, jossa 13,5 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua ja viisi miljoonaa on joutunut pakolaiseksi, kertoi ulkoministeriö viime viikolla.

Summasta runsas puolet kanavoidaan järjestöjen maa- ja aluekohtaisiin operaatioihin. Alueittain jaoteltuna tukea menee Lähi-itään noin 17,8 miljoonaa euroa, Afrikkaan 15,7, Aasiaan 1,9 ja Eurooppaan 0,5 miljoonaa euroa.

Syyriaan ja sen naapurimaihin aiotaan kanavoida yhteensä 15 miljoonaa euroa.

"Vastaamme ruoka-, terveys-, koulutus- ja suojelutarpeisiin esimerkiksi Syyrian kriisissä, Jemenissä, ja Etelä-Sudanissa. Annamme apua myös Etiopiaan, jossa kärsitään pahimmasta kuivuudesta vuosikymmeniin", kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok) viime viikolla.

Lisäksi humanitaarisen avun varoista myönnetään 18 miljoonaa euroa yleistukena YK:n järjestöille ja Punaiselle Ristille.

Humanitaarisen avun varat myönnetään Suomen kehitysyhteistyöbudjetista, joka on tänä vuonna kokenut kovat leikkaukset. Humanitaariseen apuun on budjetoitu tänä vuonna 70 miljoonaa euroa, kuutisen prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Nyt myönnetystä 61,9 miljoonan euron summasta kahdeksan miljoonaa euroa jyvitetään monenkeskisen kehitysyhteistyön budjetista, ei varsinaisesta humanitaarisen avun budjetista. Saajana on Maailman ruokaohjelma.

Tavallisesti humanitaarisen avun summat nousevat vuoden mittaan yli budjetoidun. Viime vuonna Suomi myönsi humanitaarista apua yhteensä noin 98 miljoonaa euroa.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2015–2016 toteutettavaa Pitkäsoittoa kehityspolitiikasta -juttusarjaa. Hanke on rahoitettu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.