Suomi on sijoittunut 20:nneksi Aid Transparency Index 2012-vertailussa, jossa arvioitiin 72:n kehitysapua antavan toimijan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Publish What You Fund -verkoston toteuttamassa vertailussa vastaanottajamaita koskevien tietojen avoimuuden osalta Suomi kuuluu toimijoiden kärkikaartiin sijoittuen kategoriassa seitsemänneksi. Myös avustettavien organisaatioiden tietojen läpinäkyvyys on hyvällä tasolla.

Toiminta- ja hankekohtaisten tietojen osalta Suomen hankeraportoinnista vastaava ulkoministeriö on sen sijaan selvästi keskitasoa heikompi.

Vertailussa mukana olleet tiedot on koottu käsin ministeriön vuosikertomuksesta, tilinpäätöstiedoista, päätösrekisteristä ja OECD:lle annettavasta raportista, mikä selittää osaltaan sijoitusta, ulkoministeriöstä sanotaan.

"Tulos heijastaa sitä, että normaaliraportointimme on hyvässä kuosissa", arvioi yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun päällikkö Timo Olkkonen.

"Tässä ei vielä näy tämän vuoden alussa käyttöön otettu uusi kehitysyhteistyön asianhallintajärjestelmä. Sen sisältämä julkistamisominaisuus ei ole vielä kunnolla käytössä", selittää Olkkonen.

Ylätasoisten tietojen parempi avoimuus vastaa järjestökentällä tehtyjä havaintoja. Kepan järjestökoordinaattorin Auli Starckin mukaan mitä lähemmäs ruohonjuuritasoa mennään, sitä vaikeampi tietoa on saada.

"Ja juuri ruohonjuuritason tietoa eri toimijat kaipaavat", sanoo Starck.

Starckin mielestä ulkoministeriön sijoittuminen vertailussa sijalle 20 oli odotettua.

Avun avoimuus automatisoidaan

Suomi on sitoutunut kehitysyhteistyön rahoituksen avoimuuteen tähtäävään IATI-aloitteeseen (Internatonal Aid Transparenty Iniative). IATI:n käynnisti joukko valtiollisia kehitysyhteistyötoimijoita, rahoittajia ja instituutioita vuonna 2008 Accrassa, Ghanassa.

Aloitteessa mukana olevien toimijoiden odotetaan toimittavan IATI-tietokantaan tuoreita rahoitustietoja neljännesvuosittain. Ulkoministeriössä käynnistetty tietovarastohanke tulee automatisoimaan tulevaisuudessa Suomen IATI-raportoinnin.

"Voidaksemme kohentaa avoimuuden tasoa on tekninen toteutus saatava reilaan. Poliittisia esteitä ei ole ja tahtotila on hyvä", kertoo Olkkonen.

Olkkosen mukaan hankkeella ei ole vielä aikataulua.

"Toivoisin, että osaisimme sanoa vuoden loppuun mennessä miten kauan teknisessä toteutuksessa menee", sanoo Olkkonen.

Britanniassa IATI ehtona julkiselle rahoitukselle

IATI on edelleen verrattain uusi asia kehitysyhteistyön eri osapuolille.

"Avoimuus voi vaikuttaa paperilla helpolta. Käytännön toteutuksessa on paljon miettimistä", muistuttaa Kepan Starck.

Yhteistyö järjestöjen ja IATI välillä on vasta muotoutumassa. Luonnos yhteistyön protokollaksi julkaistiin hiljattain. Starck pitää luonnosta hyvänä, koska se nostaa esiin turvallisuuskysymykset.

"Kaikkea ei voida aina julkaista, koska joskus tiedot voivat riskeerata järjestöjen tai niiden kumppaneiden henkilöstön turvallisuuden", sanoo Starck.

Suomessa huomattava osa järjestöjen rahoituksesta tulee ulkoministeriöltä. Järjestöt raportoivat toiminnastaan ministeriölle. Pohdinnassa onkin vaihtoehto, että ministeriö ilmoittaisi järjestötiedot IATI:lle järjestöjen puolesta jatkossakin.

Suomalaisia järjestöjä ei ole vielä liittynyt IATI:iin. Britanniassa paikallinen avustusviranomainen on tehnyt liittymisestä edellytyksen rahoitukselle.

"Eiköhän me Suomessa liputeta vapaaehtoisuuden puolesta. Varsinkin pienillä järjestöillä resurssit ovat tiukassa", sanoo Starck.